The Music Room

 Olen moneen kertaan kitissyt kahviloiden ja kahvilakulttuurin puutteesta Lancasterissa, koska tätä kaupunkia vaivaa ketjutauti Costan, Caffe Neron ja Starbucksin muodossa. Jossain vaiheessa viime keväänä tämä kahvilatyhjiö kuitenkin täyttyi osittain The Music Roomin ilmestyessä kuin tyhjästä. Paikka on pieni, mutta erittäin viehättävä interiööriltään. Ja ennen kaikkea hyvää kahvia, teetä (J. Atkinsonilta) ja kakkua. Kakkuvalikoima on suhteellisen englantilainen, mutta silti maistuva. Eikä koskaan tiedä etukäteen mitä sattuu olemaan tarjolla sinä päivänä!

I have been complaining about the lack of cafés and café culture in Lancaster, the scene has been dominated by Costa, Caffe Nero and Starbucks, all boring chains. Some time last spring, there was a new entrant to the market (yes I'm on econ lecture atm). I have been very happy about it, The Music Room is a lovely place with fresh lilies, nice interior, good tea and coffee (from J. Atkinson) and tasty cakes. Not continental style, but the best of English cakes. And the selection changes daily, you never know what's there when you go!

Mid-terms done!

Nyt on pienesti aikaa hengähtää ja hengitellä rauhassa, rahoituksen puolenvälin kokeet on ohi. Yksi oli perjantaina ja toinen maanantaina. Tuloksia odotan kauhulla, en odota mitään valtaisaa menestystä...

Nyt vuorossa:

• Elämän järjestys, se pääsee vähän repsahtamaan kertauksen aikana. Tein jo budjetin loppuvuodelle kun kelalta tuli vihdoin päätös asumistuesta, jäljellä on kaikkia pikkujuttuja työpöydän raivaamisesta lähtien. Isoin juttu on ehkä seuraavien kolmen ja puolen viikon aikataulun teko, täytyy vähän selvittää päätä paperilla että muistan tehdä kaikki opiskeluasiat
• Lenkkiä & urheilua! Kortisonit on popsittu ilkeän flunssan jälkeen, ja olen pariin kertaan käynyt hiljalleen varovasti lenkillä. Tuntui hyvältä mutta rapakunnossa ollaan. Onnistuin varaamaan maanantaiksi joogan ja pilateksen salilta :)
• Työhakemuksia. Tästä liene tarpeellista mainita enempää, edellisessä postauksessa kirjoitin vähän aiheesta
• Opiskelua, sillä lukukausi lähenee loppuaan ja se tuo mukanaan deadlinet. Tehtävänä on kaksi kansiksen esseetä (näistä kuulenette lisää tuonnempana) ja rahoituksen end of term test. Haluaisin palauttaa asiat ennen viimeistä päivää että on aikaa chillailla (ja ahdistua siitä että olen täällä enkä kotona) vaikka se tuskin tapahtuu koska luulen GMAT-paniikin iskevän (se on pääsykoe maisteriohjemiin, voimassa viisi vuotta)

Now I have a small moment for slowing down a bit and getting unstressed after finance mid-term tests. One was on Friday and the other one on Monday. I'm waiting for the results slightly terrified as I am not expecting success...

Now on agenda:

• Sorting out my life, it tends to get very disorgansied while revising. I already did a budget until the end of the year as I finally got a (positive) decision about some Finnish student benefits, now I need to clear the desk and do a timetable/plan type of thing for the remaining three and half weeks to make sure I don't forget any assingments
• Runnning & sports! I have finished my steroids after a bad flu, so it's time to get back on shape. I have to take it easy though because I'm not very fit atm. And I finally managed to book a class for both yoga and pilates for Monday :)
• Grad job applications. No further explanation needed.
• Studying, because end of term approaches with two essays (economics) and one test (finance.) I would like to finish a bit earlier so that I could chill for a couple of days before holiday. Most likely chill won't happen, it will probably be replaced by GMAT panic.

Jobsjobsjobs

Nyt se alkaa. Enää ei voi yrittää unohtaa sitä faktaa että valmistun ensi kesänä ja sitten pitäisi olla töitä. ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ. Toki yksi vaihtoehto on vältellä pahaa maailmaa ja jatkaa akateemisessa putkessa maisteriin, mutta luulen että se saa odottaa vielä jonkun aikaa. Kesällä oli niin kiva olla töissä että maisteri taitaa vähän lykkääntyä. Enkä kyllä totta puhuakseni tiedä edes minkälaisen maisterin haluaisin tehdä...

Ensimmäisen työhakemuksen deadline on oli maanantaina, ja ajattelin samaa kyytiä aloitta koko rumban ja tehdä toisen perään sitten. Viikkovauhdiksi olen suunnitellut noin 1,5 hakemusta, tiedän että pitäisi tehdä enemmän, mutta muuten se alkaisi häiritä opiskelua. Ja jos ei ole hyviä arvosanoja, on aika turha edes hakea töitä koska niitä ei saa. kahksfjhkjsgda. (tänään on vähän tämmöinen päivä)

Hakemusprosessista vielä: joku voi ihmetellä että vain 1,5 hakemusta, ei se niin kauan aikaa voi viedä. Voi kyllä se vie, valitettavasti. Varovaisesti arvioiden käytin maanantaiseen hakemukseen pari tuntia taustatietoihin, viitisen tuntia organisaatioon tutustumiseen ja nettisivujen kahlaamiseen ja saman verran kysymysten vastaamiseen. Eli noin 12 h yhteen hakemukseen, ja helposti voi mennä enemmänkin.

Niin ja kuvia ei ole koska kamera/iPhoto on jumissa eikä halua siirtää kuvia. Katson sitä joskus kun on vähemmän kiire.

It has started. From now on I will be applying for graduate jobs like there is no tomorrow. Actually, I will graduate next summer and then I will have nothing to do unless I get a job. I am getting distressed about this issue... One option would be to keep avoiding the bad world and continue studying as I need to do masters sooner or later anyway. The thing is, I feel at the moment it should be later. Working over summer was so nice that I believe it might take couple of years before I return to uni. And to be honest I have no clue in which subject I would like to focus on, or which university or country to choose... Hopefully time will tell.


I submitted my first application yesterday, and should now continue with others. Pace should be at least 1.5 per week to allow enough time for researching the company. I know I should do more, but I must consider that I need to do my uni stuff too. And I shouldn't 'just do it' but do it well, otherwise it really doesn't help that I get a job if I don't get at least 2.1.


Btw no photos because either camera/iPhoto is upset and doesn't want to transfer pics. I will look into that later when I have more time.

Herkkuja / Delicatessen

Suomessa vierailussa yksi ehdottomasti parhaista asioista on kahvittelu ystävien kanssa. Lancasterissa kakkuhampaan kolottaessa on turvauduttava omiin leipomuksiin, sillä täällä on tarjolla vain teollisen makuisia chocolate fudge cakea ja porkkanakakkua. Onneksi Helsinki on täynnä ihania leivospaikkoja, joihin mielellään jämähtää pariksi tunniksi. Fazer on tietysti klassikko, ja siellä tuli (taas) käytyä. Pakollisen kakun (vadelma-suklaa) lisäksi otin makoisan antipasto-leivän.

Toinen edellisen loman kahvilabongaus oli Kakkugallerian kakkubuffet. Se on ollut olemassa jo aika kauan, mutta jostain käsittämättömästä syystä en ole ehtinyt sinne tätä ennen. (Niille, jotka eivät ole kuulleet siitä, se on tosiaan nimensa mukainen: kakkuja vitriinistä niin paljon kuin sielu sietää!)

Arvio: taivaalliset kakut ja hinta erittäin sopiva 11 €, sisältäen haudutetun teen (joita on häkellyttävä valikoima.) Erityismaininta täydellisestä porkkanakakusta. Sopivan kardemummainen eikä kuorrute ollut liian makea.

One of the best things in visits to Finland is going to cafés with friends. In Lancaster I have to survive on own bakings, because the café culture (if such exists) is quite different to home. Bakings-wise it tends to be rather narrow selection, focusing mostly on chocolate fudge cake and carrot cake. It could be ok, but too often they have kind of processed/industrial taste. And even the nice ones always taste the same, there is no element of (positive) surprise there. Luckily Helsinki is full of lovely cafés with wonderful cake and pastry ranges. Fazer is of course a classic and my all-time favourite, so I ended up there again. In addition to compulsory cake (raspberry-chocolate) I took delicious antipasto sandwich. Random note: when it comes to sandwiches, I have never really understood British people. Why do they have so much bread and so little toppings? I think toppings are the key thing, not the bread so much. Especially when it doesn't taste anything at all...


Another place worth mentioning is Kakkugalleria (Cake Gallery), where they serve cake buffet. There price is very good, 11 €, which you almost have to pay for a nice slice of cake and infused tea anyway. The buffet is very nice, as you can literally eat as much cake as you like, taste your way through their entire selection if you feel like it. Another good thing is that the slices are a half of their normal size, so you can try more flavours more easily. This place is also home to the most heavenly carrot cake I have had, it's very cardamom-y and most of all, the frosting is not too sweet.

Careers Fair

Olin keskiviikkona vähän pankkeilemassa entisen työnanatajani leivissä (leipäpalkalla) yliopiston öhmms ura-messuilla (?) Mutta siis ideana on että yritykset tulevat kampukselle kalastelemaan opiskelijoiden huomiota ja kasvattamaan hakemuslukuja. Ja tietysti päämääränä on laatu, ei määrä ja brändäys. Näistä syistä firmat tykkäävät lähettää paikalle kyseisen yliopiston alumneja ja pyytää vanhat kesäharjoittelijat mukaan.

Vähän syö tehdä tuollaista palkatta vaikka se on lyhyt aika, sillä yrityksillä olisi varaa maksaa. Yritän kuitenkin ajatella että teen sen opiskelijoiden eduksi, en niinkään firman, kertoakseni että se on mahdollista. Eikä se loppujen lopuksi niin vaativaa ole, ja saa käyttää pukua! Oli ihan kiva päivä, vaikkakin olen entistä hämmentyneempi omien urasuunnitelmieni kanssa...

Ensi viikon torstaina menen kertomaan kesätyöstäni yliopiston Investment & Finance Societyn tapahtumaan. Se järjestetään vuosittain ja olin siellä itse kuuntelemassa viime vuonna. Mielestäni se oli silloin erittäin hyvä ja inspiroiva tapahtuma, joten ajattelin että nyt on aika 'antaa takaisin' (tai miten se suomeksi meneekään) ja mennä itse puhumaan.

I was working for my summer employer on Wednesday at Careers Fair on campus. The idea is that companies come to campus to increase awareness of their internship and graduate programs and get better graduates to apply. Companies often like to send alumni from that university and also contact previous interns who are studying in that particular uni.


It's a bit annoying to 'volunteer' for such events even though it's not a full day, because I think companies would afford to pay you. I'm trying to think it's more for benefit for the students here, to encourage them to apply and tell that it's really possible to get a good internship. And after all the work itself is not demanding at all and you get to wear a suit! It was a nice day, but i'm even more confused with my career plans than I was before...


Next Thursday Invesment & Finance Society invited me to talk about my experience as a summer intern, what I did, where, how it was and most of all: how to get there. The event is organised annually, I was there last year and found it very helpful, so I thought it would be time to 'give back' and share my experience.

Rakas päiväkirja / Dear diary

En ole kovin päiväkirjaihminen, lähinnä koska koen ettei mitään niin kummia tapahdu että se pitäisi päivittäin dokumentoida. Enkä pidä kirjoittamisesta. Ulkomaille muutto on kuitenkin suhteellisen iso juttu, ja siitä saattaisi riittää asiaakin jopa hieman useammin kirjoitettavaksi. Mietin myös, että myöhemmin voisi olla mukavaa palata näihin vuosiin täällä. Nythän minulla on toki tämä blogi, mutta aloitin kirjoittamisen vasta toisena vuonna kun ensimmäisenä vuonna ei energia riittänyt.

Keel's simple diary tarjosi silloin sopivan vaihtoehdon arjen dokumentointiin, sillä se on suunniteltu sillä ajatuksella että:

- ei aina jaksa kirjoittaa paljoa
- päiväkirjan kirjoittamisen ei tarvitse viedä aikaa
- elämä ei välttämättä ole kovin jännää
- aina ei kiinnosta kirjoittaa

Formaatti on mielenkiintoinen: päivämäärä täytetään viivalle (eli voi huoletta pitää taukoja tuntematta syyllisyyttä) ja sitten valitaan yksi kolmesta vaihtoehdosta kuvaamaan millainen päivä oli, ja selitetään lyhyesti miksi näin. Seuraavaksi luvassa on mietelause, jota voi vapaasti kommentoida tai olla kommentoimatta, ja lopussa on vaihtelevia asioita. Ne voivat olla erilaisia listoja, kysymyksiä, joihin vastataan kyllä tai ei, mielleyhtymiä jostakin tietystä sanasta, kuvaajan tai kuvan piirtäminen, eli käytännössä mitä tahansa.

Ensimmäinen päiväkirjani on oranssi. Sen mukana tuli irtosivu samaan tyyliin, jossa piti oranssin tilanneena valita onko häiriintynyt (valitsin tämän), tykkääkö verkkareista vai ei tykkää hiljaisuudesta. Oranssi on kohta täynnä, ja tilasin jo uuden odottamaan. Vaihdoin väriä tällä kertaa ja päädyin ruskeaan, saa nähdä mitä sieltä on luvassa!

Näistä on tullut myös toinen, uusittu versio, mutta päätin ostaa vanhan koska ne olivat halvempia. Mutta seuraava on sitten uusi, ehkä musta. Muut  uudet värit ovat pistaasi, meripihka, turkoosi, rubiininpunainen ja pinkki.

volume 1 colours

I'm not very diary type of person, mostly because I feel my life is not so eventful that I would have to document it daily. Plus I don't like writing. However moving abroad was a bit bigger thing that might give topics for writing something, and it would be nice to get back to these years later on. Of course now I have the blog, but I started writing on my second year as during first year I just didn't have enough energy.



Keel's simple diary offered a good option for writing something about daily stuff, since it's designed considering that:


- you don't always feel like writing a lot
- diary doesn't have to take much time
- life is not necessarily very exciting
- you possibly don't want to write every day


The format is interesting: you fill it in rather than regular free-format writing. First the date (so you don't have to feel guilty if you have breaks) and then you tick of three options how your day was, and explein why so. Next line is usually a small or big thought about life (which you can comment on if you like), the final bit of the page varies. It can be lists, questions with yes/no answer, association of a certain word, drawing a picture or a graph, so basically anything.


My first diary was orange. It was delivered with a loose page with the similar style to diary analysing why you chose orange. You had to choose whether you are distracted (that's me), like sweatpants or dislike quiet. As orange is soon full, I ordered a new one to wait. I have 20 pages left. I decided to change colours, this time ended up with brown, we will see what that colour choice tell about me in Keel's world!


There is also newer, second volume with completely new content. I chose old one because they were cheaper (well by £2 but still.) The one after brown will be a new one, maybe black. Other new colours are pistachio, amber, turquoise, ruby red and pink.

Back to Basics

Kolmas viikko luentoja ja olen salamana takaisin vanhassa ruokavaliossa: soppaa & salaattia. Yritin ajatella monipuolistuvani, mutta se ei näytä tapahtuvan luonnollisesti :D Tein lasagnea Freshers' weekillä mutta siitä on jo aikaa... Katkarapusalaattiin sentään tein itse kastikkeen: jogurttia, tilliä, sitruunaa, pippuria.

Sain ennen lähtöä kirjan, jonka ajattelin auttavan uusien ruokaideoiden kanssa. Se on helsinkiläisen 28-vuotiaan naisen ruokapäiväkirja vuodelta 1928, toimitettuna mittojen ym osalta nykypäiväiseksi. Se on tosi mukavaa luettavaa, satuttiin esimerkiksi molemmat käymään silakkamarkkinoilla samana päivänä, ja reseptit ovat sesongin mukaisia koska tuontitavaraa ja kasvihuoneita on vähemmän. Täytyisi ehkä siirtää lukemisajankohta niin, että se olisi ennen kauppalistan tekoa eikä nukkumaanmennessä.

It's the third week of classes and my regular study diet is back: soup & salads. I was thinking of trying to diversify a bit this year, but it doesn't seem to happen naturally .D I made lasagne on Freshers' week but it's been a while already... Yesterday was ok since I made the dressing for prawn salad myself: yoghurt, dill, lemon and a bit of pepper.


Before I left I got a book that I thought would help me to give ideas for new dishes. It's a cooking diary from 1928 by a Helsikian 28-year-old lady, edited to modern measurements etc. It's very nice to read it (we went to Herring market on the same day!) and the recipes use seasonal ingredients as there were less imports and green houses. However, I should probably change the timing for reading it from nights to right before shopping list to have more effect.

Haasteita / Challenges

Kaappasin Äkkirikkaalta pari haastetta aikani kuluksi koska en jaksa kirjoittaa mitään järkevää tänään ja tykkään välillä itse lukea muiden haasteita. Tässä suokikki- ja lempijuttuja:

1. Suosikkiväri: Vaihtelee kausittain. Tämän kauden väri on purppura (ei tosin vaatteissa), vakioita musta ja kirkas punainen. Valkoisesta en tykkää muuten mutta se on tosi hyvä edellisten kanssa yhdessä.

2. Suosikkieläin: Onko pakko? Jokin joka ei ole sisällä ja jätä karvoja joka paikkaan. Pöllöt on aika kivoja.

3. Suosikkinumero: 27 tai 7 tylsästi syntymäpäivän mukaan

4. Suosikkijouma (alkoholiton): Valion rasvaton maito plus! Sitä on ikävä, tykkän ekstraproteiinista.

5. Facebook vs Twitter: Fb koska en twiittaa, mutta en kyllä fb:stäkään tykkää

6. Intohimo: ruoka & kauniit asiat

7. Saada vai antaa lahja: Tykkään molemmista mutta ehkä antaa kuitenkin

8. Suosikkiviikonpäivä: On ollut yleensä torstai, mutta nyt torstait on vähän ärsyttäviä lukujärjestyksen kannalta niin en ole ihan varma

9. Suosikkikukka: Tykkään liian monista! Opiskelijabudjetille sopivimmat on neilikat, mutta liljat ja pionit on suosikkeja myös, keväisin on pakko saada tulppaaneja. Ja välillä on ruusupäivä.

10. Suosikkikuvio: Tällä hetkellä ehkä rusetti, koska alkaa olla niin pitkät hiukset jo että voi käyttää pantoja ja solkia

Ja sitten lempiasioita:

1. Lempiruoka: Kyllä sen jotain lihaisaa täytyy olla. Grillipihvi tai kotona savustettu lohi ja uudet perunat (on joo kesää ikävä!)

2. Lempimakeinen: Ahhh. Prestatilla on tosi ihania konvehteja, lisäksi mulla on yleensä ikävä suomalaisia hedelmäkarkkeja ja ranskanpastilleja

3. Lempiluettava: FT:n viikonloppuliitteet kuten How To Spend It etc ja Wall Streetin vastaava WSJ. Suomalaisista Hesarin kuukausiliite ja talouselämä

4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: Tämäkin on kausiluontoista. Kortteja teen, frivolitéta pitäisi tehdä enemmän ja hatun teko syksyn häitä varten oli tosi kivaa

5. Lempielokuva: Ei yhtä suosikkia, mutta Amélie on kiva, Gran Torino myös, Almodóvar menee koska tahansa ja Geishan muistelmat on ehkä kaunein elokuva minkä olen nähnyt (vaikkakin tarinallisesti vähän köyhä mutta ei haittaa!)

Ja sitten kaikki blogilliset henkilöt voi vapaasti tarttua tähän. Ja blogittomat voivat perustaa blogin vastatakseen ;)

I took a couple of challenges from another Finnish blogger, both because I enjoy reading other people's responses and I'm too lazy to think of anything else to write about. These are about favourite things, actually two different sets, but I combined them as English is lacking words. I can instantly think of three words in Finnish for 'favourite' that suit this context... 


So here are some of my things:


1. Favourite colour: It's seasonal, at the moment purple is in for me (not in clothes though.) All-time favs are black and bright red. I don't like just white but it goes nicely with the previous.


2. Favourite animal: Do I have to? Something that isn't indoors leaving hair everywhere. Maybe owl?


3. Favourite number: Boringly 27 or 7 because of my birthday


4. Favourite drink (non-alcoholic): It's Finnish Valio Plus, skimmed milk with extra protein. Yumm.  


5. Facebook or Twitter: Fb because I don't tweet, but I'm not a big fan of fb either


6. Passion: Food & beautiful things


7. To give or receive a present: I like both but maybe give if I have to choose


8. Favourite day: Used to be Thursday but now I have slightly inconvenient timetable for Thursday so we will see if it stays as a favourite.


9. Favourite flower: I like too many! Carnations are good for student budget, but I really like lilies and peonies too, tulips are a must for spring. And sometimes I just have a rose day.


10. Favourite shape: Maybe bow at the moment, because my hair is getting longer and I can wear ribbons, clips and hairbands.


11. Favourite food: Must be something meaty. Possibly grilled beef steak or home-smoked salmon with new potatoes (yes I do miss summer)


12. Favourite sweet: Aahhh. Prestat has very nice special chocolates & truffles, but I do miss Finnish wine gum kind of things.


13. Favourite reading: FT's weekend magazines, like How To Spend It etc and Wall Street's monthly equivalent WSJ. There are some Finnish ones too.


14. Favourite way of doing handcrafts: I mostly do cards, I should do more tatting and I really enjoyed making a hat for my friend's wedding.


15. Favourite film: I don't have one single favourite, but Amélie is something I can watch over and over again, Gran Torino was good and Almodóvar goes for all occasions. Memoirs of a Geisha is the most visually beautiful film I have ever seen (the story is so-so but who cares when you can just watch it!)


If you have a blog, you are challenged. If you don't have one, you can set it up and have this as your first post!

York

York on supervanha kaupunki Pohjois-Englannissa lähempänä itärannikkoa ja Pohjanmerta. Tarkempaa historiaa kertoo varmaan mm. wikipedia, mutta lyhykäisyydessään siellä on ollut aikoinaan sekä roomalaisia että viikinkejä ja nykyään Yorkissa on Britannian pisimmät säilyneet keskiaikaiset kaupunginmuurit. York on myös kuuluisa keskiaikaisesta keskustastastaan, joka on ahdas pienine kujineen  ja vinoine taloineen. Kuuluisin näistä kaduista on Shambles, jonka vanhimmat talot ovat 1300-luvulta.

Yorkin-retkeni oli melko ex-tempore -ratkaisu, joten en ehtinyt sen kummemmin miettiä mitä tekisin. Tarkoituksena oli tarkastaa tuomiokirkko ja vanha keskusta, sen jälkeen katsoa mihin on aikaa. Kirkossa meni vähän kauemmin sillä kiipesin torniin, muuten päätin jättää välistä koska pääsymaksu tuntui sillä hetkellä isolta eikä ollut kovin kirkkoisa olo. Kirkon vieressä oli loistava antiikkiliike, josta ostin tavallisia halpoja hattuneuloja arkikäyttöön ja Charles Hornerin hopeisen neulan hieman erityisempiin tilaisuuksiin.

Yorkissa oli ilahduttavan eloisa kahvilakulttuuri, eikä siellä varmistikaan tulisi konditoriavajetta kuten täällä, mutta siitä huolimatta päädyin iltapäiväteelle kauppojen sulkeuduttua ennen kotiinlähtöä. En mennyt Betty's-teehuoneelle, joka on ehkä kuuluisin Yorkin teehuoneista, vaan erääseen pienempään. Tee oli ilahduttavan iso kokonaisuus ja ennen kaikkea se tuli kolmikerroksisella vadilla!

York is a very old city in Northern England and has a rich history as it was founded by romans and conquered by vikings. It has the longest medieval city walls in the UK. The city is also famous for it's medieval city centre with narrow alleys, the oldest of them is Shambles with some of the buildings dating as far as 14th century.


My day trip to York was impulsive, so I hadn't planned anything. I was just going to check out the Minster and Shambles and see what else I come across. Next to the Minster there was a lovely antiques shop, I found some cheap hat pins for everyday use and one fancier silver one by Charles Horner for occasions.


The café culture is quite lively in York and it has plenty of tea rooms. You can also find some cafés with more continental menu (I do really miss all sorts of cakes and pastry!) Regardless of good selection, I ended up going for afternoon tea which turned out to be my dinner too...

York Minster

Kesän viettäminen Englannissa mahdollisti viikonloppumatkailun lähiseuduille. Paras paikka oli ehdottomasti York, jonne aion mennä uudestaankin. Siellä on käsittääkseni Britannian suurin goottilaistyylinen kirkko, joka oli melkoisen mahtava. Kiipesin torniinkin, vaikka oli sadepäivä.

Spending summer in UK made it possible to do some domestic travelling. My favourite of the destinations was York, about an hour away from Bradford. My understanding is that there is the largest gothic style church in UK. It was very impressive and beautiful, and the view from the top of the central tower was very nice despite a slightly rainy day. 

Silakkamarkkinat / Herring market

Ehdin monen vuoden tauon jälkeen piipahtamaan silakkamarkkinoillakin ennen Englantiin paluuta, sain tehtyä häkellyttävän paljon asioita puolessatosita viikossa! En itse yhtään tykkää silakoista, mutta saaristolaisleipä on ehdoton suosikkini. Ja ihan ruotsiksi osasin ostaa kun täti ei puhunut suomea. Satoi vettä ja olin märkä, mutta poistuin paikalta tyytyväisenä kahden saaristolaisleivän ja kahden perunarieskan kera.

Herring market is a traditional fish market in October in Helsinki, the event dates back to 1743. The idea is that fishermen come to sell their fresh products straight from their boats. I'm not such a fan of herring, but I really like archipelago bread, which is very dark rye bread, and another very typical product at the market. I'm still stunned by the fact that I made it to there and to do so many other things within the week and a half I spent home after my internship before returning to England. I went to the market, I bought some bread (in Swedish because the seller, like so many fishermen and women from archipelago, didn't speak any Finnish) and I now have a slice for breakfast every morning!

Snif

Eka viikko lopuillaan ja pysyn tuskin tolpillani. Ei, kyse ei ole juhlimisesta, en ole joutanut ulos ollenkaan, vaan ehdin jo jostain kehittämään kovan flunssan... Alku ei ole kovin lupaava, en jaksa keskittyä kunnolla melkein mihinkään luennoilla, mutta raahaudun sinne silti siinä toivossa että jotakin tarttuu mukaan. Aamu alkaa litralla mausteteetä hunajalla höystettynä, ilman sitä on aivan turha edes yrittää tehdä mitään. Ihanaa asua kampuksella niin voi helpommin mennä kotiin torkkumaan asioiden välissä (ja mennä kipeänä tunneille...) On vähän kuumeinen olo, mutta missään ei ole kuumemittaria enkä jaksa sen takia mennä terveyskeskukseen. Vältän sitä instanssia kuin ruttoa, vaivaan kuin vaivaan tyrkytetään parasetamolia tarvitsi sitä tai ei.

Tokeennuttuani listalla on:
- huoneen järjestys. Täällä vallitsee kamala kaaos muuton jäljiltä
- ajan tasalle kouluasioissa: luentomuistiinpanot & tutorialit kuntoon, kirjojen osto ja liikaa niiden lukemista.
- sali. On ollut liian pitkä tauko.

Jotain sentään olen saanut aikaiseksikin, tokkuraisena on ollut aikaa keitellä sipulikeittoa 2,5h mitä ei varmaan muuten koskaan tapahtuisi ja eilen jossain reippauden puuskassa teellä tankattuna sain käytyä kaupungissa torilla + kaupassa niin on ruokaakin loppuviikoksi. Lisäksi tänään olen myynyt neljä vanhaa kurssikirjaa, saan niillä yhteensä uusia ehkä yhden ja vähän toista. Ja ennen kaikkea tilaa kirjahyllyyn ja turhat tavarat kiertoon! Oho tuli melkein tehokas olo tästä saavutuksesta.

I feel knackered. That's not because of partying or such things, but within four days I have managed to catch freshers' flu of some kind... The start is not very promising, sometimes going to lectures seems like a huge effort that requires a nap afterwards. Luckily I live on campus now so that I can do it, makes things easier.


As soon as I feel better I need to:
- organise my room. This is a huge mess now after unpacking.
- catch up with uni: print slides & update lecture notes, buy books and do the readings.
- go to gym. Too long break.


Despite my condition I've got something done: I cooked French onion soup yesterday (it was perfect for my slow mood) and I also managed to go to town for groceries so I have food for the rest of the week. I also sold four old textbooks today, with the revenue I can get at least one new and a bit of another.

Gardermoen, Oslo airport

Jatkoa lentokenttävertailuun, lisää vanhoja löytyy myös täältä.

Easyjet on lopettanut liikennöinnin Suomeen ja Finnair on nostanut suorien lentojen hintoja, joten joudun tekemään tuttavuutta muiden lentokenttien kanssa. Kesäksi lensin kotiin Oslon kautta ja aion jatkossa ehdottomasti suosia Osloa vaihtopaikkana jos vain mahdollista. Kaikki sujui todella kivasti eikä Norja kuulu Schengeniin joten terminaalivaihdot ovat kätevämpiä. Pisteet erittäin sujuvista tarkastuksista + parkettilattiasta. Kovin pitkä vaihto ei ole hyvä idea, sillä hintataso on korkeampi kuin kotona. Oli pakko syödä lounasta (SAS ei tarjoa ruokaa lyhyillä lennoilla) ja päädyin katkarapuleipään joka maksoi 15 €...

Paluu viikko sitten oli (liian) aikaisella lennolla Arlandan kautta. Terminaali oli eri kuin aikaisemmin, ja paljon mukavampi: vastassa oli kotoisasti Robert's Coffee ja parketti. Aamulennoissa on tosin se hyvä puoli, että kenttä on suhteellisen rauhallinen eikä jonoja ole tai ne ovat lyhyitä.

Taisin taannoin valittaa Finnairin logomuutoksesta, mutta haluaisin ehkä vetää sanani takaisin tai muuttaa mielipidettä. Sanoin sitä tylsäksi ja iskemättömäksi, mutta kun enemmän koneita on maalattu ja ne ovat peräkkäin parkissa porteilla, näky on vaikuttava. Ulkomailla tyyli myös erottuu muista erittäin selkeästi edukseen.

Bye bye Bradford

Muutin sunnuntaina kokonaan pois Bradfordista. Täytyy sanoa ettei tule ikävä... Asuntoa tietenkin joskus tilan, tyylin ja yksityisyyden takia, mutta palatessani sinne lauantaina kun suurin osa tavaroista oli jo poissa, se ei enää tuntunut kodilta kuten ennen. Tässä vähän kuvia siitä, mitä jäi taakse:

I moved away from Bradford on Sunday for good. I must say I won't miss it... apart from the flat and privacy. When I got back there for the last time, it didn't feel like home anymore as most of my stuff was away. Here are some photos of what I left behind:

Parasta Suomesta / The Best of Finland

Nyt on luvassa aimo annos ulkosuomalaisen nationalismia!

1. Mustikat (siis tavalliset, ei pensas)
2. Puhdas & raikas ilma
3. Vihreys & metsät (ja se, miltä ne tuoksuvat)
4. Hiljaisuus
5. Sininen taivas
6. Meren tuoksu Helsingissä
7. Teknologia: nopea netti, hyvä kännykän verkko, tekstari-lippu Finnairille
8. HSL & reittiopas, jotka vievät melkein minne vaan
9. Ruska
10. Ruisleipä

 Be prepared for a dose of ex-pat nationalism! 

1. Blueberries (the real wild ones from forests, not farmed) 
2. Clean & fresh air 
3. Verdancy & forests (and their lovely scent) 
4. Silence 
5. Blue sky 
6. The scent of sea in Helsinki 
7. Technology: fast Internet, good coverage for mobiles, sms-ticket for Finnair 
8. Public transport and journey planner who can take you almost anywhere 
9. Autunm colours. This is another shortfall for English as there is no word for this. It's when all thel leaves turn to all possible shades of yellow, brown and red. Spectacular. 
10. Rye bread

Kuulumisia / Catching up

Tiedän, olen ihan kamala bloggaaga... Ensin laiskotti ja sitten on pitänyt kiirettä. Työt loppuivat viikko sitten ja tulin Suomeen "lomalle" sunnuntaina. Tästä on kyllä lomailu kaukana, juoksen ympäriinsä näkemässä kaikkia ketkä olen joutunut skippaamaan kesän aikana ja lisäksi vuorossa on kirppis ja järjetön tavaroiden pakkaus jos vain aikaa riittää, sillä toinen Suomen-kodeistani meni myyntiin ja ehkä kaupaksikin, joten KAIKKI tavarat täytyy pakata. Näillä näkymin en enää tänne palaa. Saa nähdä millainen soppa siitä syntyy kun jotain tarvitsen jouluna ja pääsiäisenä... Töissä oli muuten loppupuoliskolla paljon kivempaa. Mitähän vielä. Täällä on ihana ilma, syksyistä, lämmintä, raikasta. Tykkään. Ja huomista kirppistä odotan, tässä on pitkä kirppiksetön kausi takana!

Ihan kamala ajatuksenvirta-postaus mutta nyt tuntui tältä. Jotakin strukturoidumpaa luvassa (ehkä) myöhemmin. Heippa!

I know I'm a terrible blogger. First I was lazy and then I've been busy. I finished work a week ago and I came to Finland for "holiday" on Sunday. Chilling is far from this holiday since I'm just running around to see the people I haven't seen over the summer and there will be crazy packing in program too if I have time as another of my Finnish homes went for sale and is almost sold already, so EVERYTHING needs to be packed. At the moment it seems that I'm not returning to this house ever again. We will see what kind of trouble it will be when I need something on Christmas or Easter break... By the way I really enjoyed the latter half of work more than the beginning. What else. It's lovely weather here, autumny, warm, fresh. I like. And I'm looking forward to flea market tomorrow & on Sunday, it's been a while since I was selling anything!

This was horrible thought-flow (can you say so?) posting but now I felt like this. You will get something more structured maybe later. Bye!

edit: bloggerin uusi käyttöliittymä on kamala. Miksi niiden piti vaihtaa ja tehdä tästä outo ja toimimaton?
The new blogger editing thing is horrible, boring, confusing and most of all doesn't fuction very well. Why they had to do this to me?

Muutoksia / Changes

Joku on saattanut huomata, että kuvat ovat nykyään pienempiä eikä kuvatekstejä ole tai ne ovat keskittämättä vaikka kuva on keskitetty. Tästä kaikesta saamme kiittää "supernopeaa" ja laadukasta Virgin Median laajakaistaa. Tämä maa on kivikautinen kaiken tietotekniikan suhteen (paitsi että pizzaa voi tilata etukäteen netistä noudettavaksi tiettynä kellonaikana.)

Lisäksi uusi asia on reagointinapit tuolla alhaalla kaiken tekstin jälkeen, sieltä voi sitten klikkailla tuntojensa mukaan. Otan vastaan myöskin ehdotuksia uusista napeista jos nykyiset eivät mielestäsi riitä.

Edit: ja sitten lisäsin myös mobiiliversion kännyköille, ipadeille ja muille. Kertokaa jos ette tykkää.

Somebody might have noticed that photos are smaller and there is no text beneath them. This all has happened thanks to my "high-speed" retarded Virgin broadband. This island is so 20th century when it comes to technology (though you can order pizza online to be ready at a certain time for pick up.)

Another, more recent thing is that I've added reaction buttons. The ones right below all the text. You can click there the relevant button according to how you feel. I also take suggestions if you think more buttons should be added.

edit: I also added a mobile version. Give me a shout if you don't like it

215. haaste / challenge

Valokuvatorstai on palannut kesälomalta! Viikon aiheena on uusi.

Kuvassa on uusi lompakkoni, kun vanhalle ihanalle vintage-lompakolle kävi köpelösti ja siitä murtui lukko. Oli aikamoinen etsiminen korvaavan löytämiseksi, sillä olen hiukan nirso ulkonäön suhteen ja vaadin täydellistä tarpeisiini sopiva funktionaalisuutta. Olen kuitenkin suhteellisen yllättynyt, että ensimmäisellä kunnollisella yrityksellä löytyi toistaiseksi kelpuutettava versio. Olin viikonloppuna Manchesterissa ja kolusin läjäpäin erilaisia kauppoja läpi. Selfridgesiltä löytyi Mulberryn, Marc Jacobsin, YSL:n, Longchampin, Miu Miun ja luoja ties minkä muiden jälkeen DKNY:n lompakko, joka lähestulkoon täytti kriteerit ja oli hyvin samankaltainen kuin vanha. Ja verraten edullinen. Kaivertamaan jäi ainoastaan se, että materiaali on kangasta (nahka on kätevämpi jos uittaa joskus vesilätäkössä), siinä ei ole mitään kivaa yksityiskohtaa (kuten esim vanhan lukko, alhaalla kuva) ja sitten en henkilökohtaisesti tykkää siitä että DKNY:n tavaramerkki on tunkea niitä kirjaimia joka paikkaan. Mutta silti parempi kuin uskalsin odottaa. Nyt on sitten ajan kanssa mahdollista löytää se seuraava täydellinen kun on järkevä väliaikaisratkaisu käytössä.

Photography Thursday has returned after holiday! The theme of the week is new. The top photo is about my new purse. I had to find a new one when the closing mechanism of the lovely old vintage one broke. I had to search quite a lot for the new one, because I'm picky when it comes to looks and I require perfect functionality to fit my needs. I'm rather surprised that I found a decent successor on my first proper try. I went to Manchester on weekend and went through quite a lot of shops before I ended up at Selfridges. There I saw a wide selection of purses from Mulberry, Marc Jacobs, YSL, Longchamp, MiuMiu and others before I found the DKNY purse in the photo. It is almost perfect and very similar to the old one (the lower photo), the only qualities missing are leather rather than fabric (handier if you drop it in a puddle), it doesn't have a nice detail like the old one had and personally I don't like how DKNY's trademark is to put the letters all over the place. Nevertheless, it's better than I expected to find in short run. Now I have time to wait for the next perfect one without panic when I have a good temporary solution.

Salihirmu / Gymaholic

Hei kaikille, terveisiä salilta! Olen ollut kovin reipas ja käynyt neljän päivän sisään kolme kertaa salilla, jee! Ja energiaa riittää, ainakin tilapäisesti. Kysykää tunnin päästä uudelleen niin makaan taintuneena sohvalla :D

Nike+ on MAHTAVA. Se syyllistää epäsuorasti jos ei ole käynyt tarpeeksi salilla ja kehuu kun on ollut erityisen hyvä juoksu. Asetin kolme viikkoa sitten tavoitteen, että juoksisin useammin. Itseasiassa tarkoitus on, että kävisin useammin salilla mutta se on ihan sama koska joka kerta kun menen niin juoksen ainakin vähän. Tavoitteena on juosta kymmenen kertaa neljässä viikossa, mikä ei sinänsä ole paha, mutta sitten täytyy ottaa huomioon että olin kotona viisi päivää ilman pluslenkkareita ja niitä juoksuja ei rekisteröity. Yhtä kaikki, sunnuntaina olin jo alkamassa laiskaksi, mutta sitten tuli Nike+ viesti sähköpostiin, tsempaten viimeistä haasteviikkoa varten. Sitten iski niin kamala olo että oli pakko mennä salille! Juoksun data on kuvassa, kaikki tiedot kätevän näpsäkästi siinä niin. Tämä on sinänsä vähän huono esimerkki koska se on niin lyhyt kun tein vain lämmittelyn vastus? (resistance) harjoittelua varten.

Hello everybody, greetings from gym! I've been active and gone to gym three times in four days, woop woop! And I'm full of energy, at least temporarily. Ask again in an hour, I will be lying dead on the sofa :D

Nike+ is BRILLIANT. It makes you feel quilty if you don't workout enough and congratulates when you have had especially good run. I set a goal three weeks ago to run more often. Or the idea is to go to gym more often as there was a risk that I would slip, but anyway every time I go to gym I run at least a bit. The goal is to run ten times in four weeks, which is not bad, but gets more difficult if you consider that I was home for five days without plustrainers so those runs have not been registered. Anyway, on Sunday I was about to get lazy when I got a message from Nike+ wishing me good luck for the last week of my challenge. I felt so horrible about even thinking of skipping gym that I had to go! The data from the run is in the pic above, all info in a nice package. However it's not the best example because it's so short; I only did warm-up for resistance.

Rullaa / Rolling

Perjantai tarkoittaa sitä, että joka puolella ihmiset rullaavat pieniä matkalaukkujaan viettääkseen viikonlopun kotona tai kylässä. Ilmiö toistuu sekä yliopistossa että töissä, ja olen hyvällä tuulella aina kun voin liittyä rullailijoiden joukkoon, kuten toissa perjantaina. Viikko sitten maanantaina oli Bank Holiday niin päätin lähteä Lontooseen kylään yliopistokaverin luokse. Dramaattisen nenäverenvuodon saattelemana rullailin toimistosta ajoissa pois, että ehdin viimeiseen suoraan junaan Lontooseen.

Maisemanvaihdos, varaslähtö ja lisäpäivä tekivät viikonlopusta sopivan tauon arkeen. Oli ihanaa nähdä ihmisiä kaduilla, mainosvaloja, mennä metrolla ja muita asioita jotka kuuluvat suurkaupunkeihin. Ja etenkin ihmisiä, jotka eivät kaikki näytä samalta, vaan rohkeasti näyttävät siltä miltä huvittaa. Perjantaina suunnattiin suoraan asemalta Sohoon drinkeille ja törmäsin pariin kuolettavan ihanaan kauppaa, onneksi ne olivat kiinni. Lauantaina vuorossa oli pitkät yöunet, hidas aamu ja shoppailua Westfieldin megalomaanisessa ostoskeskuksessa, sain ostettua sieltä viimeisen osan kaverin häälahjaan. Shoppailun uuvuttamina ei jaksettu lähteä ulos enää illalla. Sunnuntaina leivottiin pannukakkua ja korkattiin Staffordissa tehty vadelmahillo, hoidin lisäksi muutaman ostoslistalla olleen asian Harrodsilta (siellä on tosi hyvä mustevalikoima mustekyniin.) Maanantaina pääsin vihdoin käymään Buckinghamin palatasissa, joka on auki vain pari kuukautta vuodesta. Onnistuin varaamaan yhden viimeisistä lipuista koko viikonloppuna! Luulen että visiitistä riittää aihetta omaan postaukseen. Palatsin jälkeen suuntasin kamalassa ruuhkassa Notting Hillille katsomaan karnevaalia ennen kotimatkaa. Bradford iski kasvoja päin kuin märkä rätti kaupunkiviikonlopun jälkeen, koska kastuin läpimäräksi 10 min matkalla kotiin. Tämän lisäksi oli myös jäätävän kylmää, neulemekko, housut ja huivi eivät olleet tarpeeksi...

Nottigh Hill Carnival

Friday means that people are rolling their little suitcases to go home or take a weekend break elsewhere. Phenomenon appears in both at uni and work, and I’m always happy to join the rolling crowd, like I did on Friday two weeks ago. It was the Bank Holiday weekend so day off on Monday and perfect opportunity to go to see my friend in London. After dramatic last-minute nose bleed I rolled away from office a bit earlier to catch the last direct train to London.

The change of scenery, early start and the extra day made a nice break to everyday life. It was wonderful to see people on streets, city lights, take tube and other things that belong to cities. Most of all I was pleased to see people who bravely looked excatly like they wanted, without caring other people’s opinions. On Friday we headed to Soho for drinks strainght from train station. I saw some deadly gorgeous shops but luckily they were closed so I didn’t end up bankrupt. On Saturday we slept long and had a slow morning, after that it was the huge Westfield mall, where i finally bought the last part for my friend’s wedding gift. As we were tired after shopping it was just a chileld night in. Sunday was baking day, I did Finnish oven-baked pancake and we corked the raspberry jam I had made in Stafford with my other friend. I had been looking forward to Monday for quite a while because I had managed to book one of the last tickets to Buckingham Palace summer opening! It was so fantastic that it will get its own post. After that it was time for terribly busy tube to Notting Hill Carnival just before getting back to Bradford. The inconvenient truth of my current hometown hit against my face as soon as I stepped off the train. It was raining, like always. (London had been ok for shorts) Because I thought it was just a regular drizzle, I decided to walk home. Fail. In 10 mins I was soaked and freezing as the drizzle had turned into proper rain to celebrate my return.

Taas mennään / Here we go again

Torstaina:

Istun koneessa matkalla Suomeen, nyt taidetaan olla jossain Etelä-Norjan paikkeilla. Töitä on vielä kolme viikkoa jäljellä, mutta tänä viikonloppuna on ystävän häät ja kotimaa kutsuu. Sain vapaata pitkän viikonlopun, tulen maanantaina takaisin iltapäiväkoneella. Pomo kyllä tiistaina ihmetteli että miten se on antanut mulle näin paljon vapaata kun tiimin kolmas henkilö on myös lomalla tämän viikon...

Rakastan lentokenttäoloa. Se on se tunne, joka tulee kun rullaa laukkujen kanssa asemalaiturille tai saapuu autolla kenttäalueelle. Pieni kutkutus ja maisemanvaihdon odotus, vaikka yleensä perillä ei ole mitään yllätyksiä luvassa. Sen sijaan en yhtään tykkää Manchesterin kentästä aamuruuhkassa. Kontrasti aamujunaan on valtava, järjestys, hiljaisuus ja nopeus ovat kaikki poissa. Pahinta jutussa on se, että yhdeksän aikaan business-matkaajat ovat jo koneissa ja kaikki tungeksivat ihmiset ovat turisteja, jotka yllättyvät lentokenttäasioista eikä jono solju eteenpäin. Tunnustan kyllä heti, että taakseni ei kannata koskaan mennä turvatarkastuksessa, koska tavaroistani täyttyy yleensä kolme tai neljä laatikkoa... Yksi matkalaukulle, toinen koneelle, kolmanteen bleiseri, huivi, ipod, nesteet, kengät, vyö, hattu, kello ja usein tulee neljäs koska en heti muista kaikkia edellä mainittuja tai turvatarkastussedät ovat kärsimättömiä eivätkä odota kunnes kaikki tavara on laatikoissa. Mutta silti väitän että asia sujuu suhteellisen sutjakasti tavaramäärään nähden.

Tuntuu hassulta mennä kotiin. Tai Suomeen, koska Englantikin on koti, kaikista “kauheuksista” huolimatta. Seitsemän viikkoa on mennyt supernopeasti enkä ole juurikaan pitkästynyt vaikka Bradford ei ole mitenkään viihdyttävä paikka. Itseasiassa mulla ei nyt sinänsä ole mikään tarve mennä kotiin muuten kuin häitä varten, tosin tila saattaisi olla eri jos tietäisin etten ole menossa. Ei sillä etteikö olisi kiva mennä, mutta ei mulla ole ikävä muuta kuin parempaa säätä ja lämpimiä sisätiloja ja jotain ruokajuttuja. Ja sitä että asiat hoituu, mutta se on vähemmän konkreettinen.

Olennaisista hääasioista, kuten lahjasta, taivallisesta mekosta ja käsintehdystä hatusta lisää tuonnempana.

Helsinki & Espoo

On Thursday:

I’m sitting on plane on my way to Finland, at the moment we are somewhere around southern Norway. I still have three weeks left at work, but a friend of mine is getting married on Saturday and naturally I want to be there. I took a long weekend off as I will be taking Monday afternoon flight back. Though on Tuesday manager was wondering why on earth had he given permission for both me and my colleague to be away this week...

I love the airport feeling. The is the feeling you get when rolling with luggage on station platform or arriving to airport area by car. Not quite excited, as no surprises or unknown ahead, but still looking forward to the change of scenery. But I do not like busy mornings at Manchester airport. All the business travellers are already sitting on planes by then, the people who are left are overly laid-back tourists, who are in no hurry or have any need to efficient and the queue does not flow like a stream. Although I confess that I wouldn’t ever recommend anybody to come through security after me as my stuff usuaaly takes three to four boxes. The first for suitcase, second for laptop, third includes blazer, belt, liquids, scarf, hat, shoes, watch, ipod and the fourth one is for the stuff I could not fit in the third. But I would still claim I’m quite fast considering the quantity.

Going home feels funny. Or to Finland to be specific, because despite all its faults England is also home. Seven weeks have passed super quickly without major boredom, even though Bradford certainly is not the most entertaining place to live. Actully I don’t have any other need to go home than the wedding. The situation of course might be different if I really wasn’t going... Not that I wouldn’t like to go, but I haven’t missed other things than better weather and warm indoord spaces and some food. And the fact that it’s million times easier to deal with everyday things.

Stay tuned to read more about important things such as the gift, gorgeous dress and handmade hat!

Maalaisviikonloppu / Countryside weekend

Viikko sitten olin kylässä Stafforshiressa yliopistokaverin luona, lähdin perjantaina töistä suoraan ja tulin takaisin sunnuntaina. Perillä tajusin, että olin ensimmäistä kertaa "autenttisessa" englantilaiskodissa, (olkoonkin että mummo, talon ainoa vakituinen asukas, on irlantilainen) ja sen myötä tuli kokeiltua uusia juttuja. Eton mess on parhautta, luulin etten tykkää marengista mutta taidan olla väärässä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan siihen tulee murennettua marenkia, vadelmia ja vatkaamatonta kermaa. Kyseistä versiota höystettiin lisäksi gin-vadelmilla. Nam. Sunnuntaina söin ensimmäistä kertaa sunnuntaipaistia (sunday roast) mikä on täällä ihan käsite. Eli oli jo ehkä aikakin kokeilla. Ja lisäksi söin ensimmäistä kertaa makkaraa eikä se ollut yhtään pahaa! Täällä makkarat on vähän erilaisia, ne on kai tuoremakkaraa eli raakoja eli ei voi todellakaan syödä paketista suoraan. Joo ei ole kirjoitusolo oikein tänään(kään) eli siirrytään sille osastolle jonka kuvittelen hallitsevani. Kuvia, olkaa hyvä!

A week ago I took a long weekend and visited my friend from university in Stafforshire. I realised that it was my first ever visit to an English home (although the grandma is Irish) so I got some new experiences that are essential to England. Eton mess is so nice, I had always thought I hate meringue but apparently I don't! Super simple recipe: crush meringue nests, add raspberries, mix gently, pour in some cream. Voilá, dessert is ready! The one we made had also some gin raspberries which is not a bad idea at all. On Sunday I had my first Sunday roast ever (it's a big thing here.) Anyway, fun weekend, good time, maybe I will write more later but for now focus on photos please!

hmm kuvat on pieniä ja blogger on outo eikä anna muuttaa kuvien kokoa latauksen jälkeen. Ne saa kyllä klikkaamalla isommaksi.

Töissä / Working

En tajua mitten mulle taas käy näin, on kiinnostava työ, mutta sitten paikka on hankala ja työtä tekee melkein yksin. Melkein kukaan toimistosta ei asu Bradfordissa, täällä ollaan yksimielisesti sitä mieltä että se on kamala paikka ja kaikilta tulee erittäin osaaottava katse kun käy ilmi että asun täällä. Seuraava kysymys on aina miksi Bradford eika Leeds… Osittain asumisasioiden takia jengi tekee paljon etätöitä, ja sen lisaksi firman operaatiot on käsittääkseni aika ympäriinsä, joten suurin osa myös työmatkustaa paljon Belfastiin, Glasgowhun (tai miten se sitten taipuukaan), Liverpooliin tai Lontooseen. Kolmen hengen minitiimini kuuluu sekä etätyö- että matkustusluokkaan, joten olen yleensä yksin loppuviikosta. Sinänsä ihan kiva, kukaan ei kyttää mitä ja million teen niin kauan kuin sovitut asiat hoidetaan, mutta kyllä työkaverit on mukava juttu olla olemassa samassa toimistossa. Toimisto on iso, täällä on paljon väkeä, mutta kukaan muu kuin me kolme ei ole tekemisissä yrityspankkiasioiden kanssa, kaikki muut tässä talossa ovat vähittaispuolella töissa. Kivaa väkeä kyllä ovat, uskaltavat puhuakin mulle jo, mutta on se silti erilaista kun tekee täysin eri asioita. Itseasiassa moni on ihan ottanut asiakseen jutella mun kanssa koska asun yksin, olen ulkomaalainen, muutin Bradfordiin vain tätä varten ja kun perhe ja ystävät ovat kaukana. Yritän parhaani mukaan vakuuttaa ettei ole ikävä kotia tai ole liian yksinäinen olo eikä kymmenessä viikossa voi kuolla tylsyyteen edes Bradfordissa kun on töitäkin. Niin ja tietenkin olen ainoa kesäharjoittelija koko toimistossa, ja vielä osallinen ihmiskokeeseen. Tämä firma ei ole aiemmin tarjonnut kesäharjoitteluita, ja täytyy sanoa että välillä on meno ollut sen mukaista rekrytoinnin ja IT:n puolelta. Muut kesäihmiset ovat eri toimistoissa, saatan nähdä muutaman jollain aikavälillä mikali suunnitelmat menevät putkeen.

Asia mika vaivaa töissä on paikan toimistokulttuuri. Ihmiset viihtyy täällä joo, mutta Suomeen verrattuna kaipaan aivan mielettömästi kahvitaukoja. Täälläkin on taukoja toki, mutta kahvit haetaan alakerran Costasta (KYLLÄ meillä on täällä oma kahvila! Ja kiska!) ja hörpitään puolihuolimattomasti töiden lomassa. Ei ole erillisia taukotiloja tai mitaan keittiöntapaista, jääkaapista puhumattakaan. Ei ole kahvin- eikä vedenkeittimiä, teevesikin täytyy käydä ostamassa. Meidän kerroksessa on kyllä automaatti mistä saa kuumaa vettä, mutta, uskokaa tai älkää, se vesi maistuu aivan hirveältä! Ja maku tulee vielä läpi teehenkin.

Työt on aika jänniä, ja homma toimii niin etta saan yleensä jonkun tehtävän ja tarvittavat kontaktit, teen sen itsekseni ja sitten katsellaan yhdessä tulosta. Pari viikkoa sitten kun mut hylättiin tänne kolmeksi päiväksi sain tehtäväksi selvittää mitä tässä kerroksessa tapahtuu. Vaikka tämä on kuluttaja eikä yrityspuoli, asiakaspalvelukeskus toimii samoilla periaatteilla. Ajatuksena oli, että selvitän miten homma toimii, koska varsinainen työni on asiakaspalvelukeskuksen järjestelmä- ym muutokset business-puolella. Eli etta tiedän miten konsepti toimii ennen kuin aletaan sotkea muutoksia soppaan. Oli erittäin antoisat kolme päivää, tapasin todella paljon eri ihmisiä jotka kertoivat sitten että mitä puuhaavat ja miten se sopii kokonaiskuvaan. Ja olin lauantaina ulkona Leedsissa saman porukan kanssa, eli vaikka täällä ei ole afterwork drinkkejä koskaan, näillä on tapana mennä yhdessä ulos noin kerran kuussa.

Tällä viikolla olen tehnyt ehdotusta protokollien yhdenmukaistamisesta kahden asiakaspalvelukeskuksen välillä. Ja siihen liittyen olin ensimmaistä kertaa puheenjohtajana puhelinpalaverissa ja se oli aika kamalaa. Kuulemma meni tosi hyvin kuitenkin vaikka mulle jäi siitä ihan hirveä olo :D Ehkä se on vaan siitä etten tykkää puhua englanniksi puhelimessa ja ihmsillä on jäätaäviä aksentteja.

I don’t really know how I ended up again in this situation. My work is interesting, but the location/office is not very nice and I work pretty much alone. Basically nobody from the office lives in Bradford and there is a common agreement that this is a horrible place. Everybody feels so sorry for me as I live here. Partly because people live elsewhere they have home office days, and many people travel too as the business is spread around the country. My mini team of three belongs in both of these categories so I’m usually by myself the end of the week. In a way it’s nice, nobody is watching how I do it and when as long as I get my stuff done as agreed. The office itself is big, it’s just that only my team does business, the rest hundreds of people do retail. Two completely separate worlds under the same logo.

The stuff that I do is change delivery in contact centres for business banking. Last week when I was abandoned here for three days my task was to find out how a contact centre works. The one here is for retail, but the principles are the same anyway. I talked to many people about what they do here and learnt a lot, they asked me to join them on Saturday to go out in Leeds. I went, and it was fun. Next time in a month or so.

This week I have been dealing with aligning protocols between two sites. I have to find out as-is processes, compare, choose the better one or suggest a new way of doing it. We will go through this on Monday with the team and based on feedback I will start to write training material about new protocols for staff in contact centres.

It’s interesting, I’m not sure have you noticed, but my posts in English are getting shorter. I think it’s because I’m writing about cultural differences and can’t be bothered to explain throughout as I think most non-Finnish people would not get it anyway. Sorry for that but I just don’t feel like it atm.

Väsynyt / Tired

Perjantaina:

Väsymys on iskenyt, aivan yllättäen takavasemmalta. Ensimmäiset viikot menivät kai niin vauhdilla, ettei ehtinyt väsyä. Haluaisin vain nukkua, vaikka 24/7. Töissäkin meinaa nuokkua ilmastoinnin puhaltaessa jos on yhtään hiljaisempi hetki… Kai tämä on ollut odotettavissa, kun on uusi koti, uusi kaupunki, uusi työ, uusi saliohjelma, uusi elämä, toimsitoilmastointivilustuminen ja enemmän kipulääkkeitä että pysyy menossa mukana. Ei siitä voi mitään muuta seurata kuin väsymystä. Toivottavasti menee ohi pian. Jumitan varmaan tämän viikonlopun Bradfordissa jos en sitten Leedsiin lähde käymään, on ollut käinennäköistä säätöä sekä palkanmaksun etta kelan kanssa niin on on kova budjettikuri meneillään. Lienee parempi muutekin olla nyt vaan kotona eikä lähteä riehumaan päivämatkalle Manchesteriin tai Yorkiin. Kaiken tämän lisäksi kakkuhammasta kolottaa ja konditoriavaje on vakava.

Päivitys:

Olin kotona ja nyt on vähän vähemmän flunssainen olo. Sain palkan tänään.

On Friday:

I’m suddenly super tired. It just hit me. I guess the first weeks went in such speed that I did not have time to get tired. Now I just would like to sleep, preferably 24/7. Sometimes when it’s quiet at work it’s hard to stay awake… Probably this is something I should have expected, after all I have new city, new home, new job, new workout plan, new life, cold from AC and more pain killers to keep me going. All that will equal tiredness, I hope it goes away soon. I don’t like this. I think this weekend I will saty in Bradford, my new railcard has not arrived plus I’m kind of short of cash as there ahs been issues with my pay and finnish kela, which deals with transfer payments etc for students. Although it might just be a good idea to stay home or somewhere close like Leeds when I’m this tired. On top of that my sweet tooth is really bothering me, I am craving continental treats. This condition is quite serious and I’m not sure how to deal with it.

Update:

I was home and now it's a bit better feeling. I also got paid today.

Salille / Gym time!

Yksi loistava ominaisuus valitsemassani salissa on se, että siellä treeniohjelman laadinta kuuluu hintaan. Maanantaina menin ja melkein kuolin kun laadittiin sekä cardio että resistance samalla kertaa ja tein molempia juttuja. Ja päälle vatsat. Tarkoituksena on käydä 3-4 kertaa viikossa ja tehdä kerralla cardio (juoksu 20 min, n. 2,8 km, cross trainer 15 min, soutu 1000m = 6.01 min) ja vatsatreeni tai resistance (kaikkia painokonejuttuja, prässejä sun muita) ja vatsatreeni, päälle tietysti venyttelyt. Olin aika kuollut tänään treenin jälkeen, mutta se tuli tehtyä, ja ennen kaikkea paransin soutuaikaa 46 sekunnilla. Ensi kerralla menen alle kuuden kun annan ipodin kuulokkeiden tippua jos tippuvat. Kuuden tai kahdeksan viikon päästä voin varata väliarviointisession, se maksaa jotain mutta uskon että kannattaa. Lisäksi se motivoi saavuttamaan tavoitteet kun koko lappu käydään läpi uudestaan. Varmaan päivittelen aikoja ym tänne kun edistystä tulee!

One excellent quality in the gym I chose is that making an exercise program is included in the price. On Monday I went to do it and almost died, as I did both cardio and resistance on the same day. And abs on top of that. My intention (according to the trainer) is to go there 3-4 times a week and do either cardio ( run 20 min, c. 2.8km, cross trainer 15 min, rowing 1000m = 6.01 min) and abs or alternatively resistance with different kinds of machine things they have and abs. Naturally stretching is included too for each workout. I was super tired after gym today, but at least cardio is doable even though I think it's hard. I need to do playlists for different workouts. The main thing today was that I improved my rowing time by 46 seconds, next time I will go under six and let my headphones to drop if they do. After around six to eight weeks I can book a review for the program, it costs something but I believe it's worth it. At least then I have a real goal, I want to develop by the time of review so it motivates me a lot. I'll probably update times etc here when I progress.

Nike+

Tämä ei ole maksettu mainos. Nike+ on loistava. Haussa on ollut jo pidemmän aikaa kunnon juoksukengät, ja eilen yksi työkaveri antoi hyvän vinkin kaupasta. Marssin sinne sitten, juoksin vähän juoksumatolla ja sitten myyjä katsoi juoksua, kyseli budjettia ja kiikutti sopivia ehdokkaita paikalle. Parhaaksi valikoitui Niken Lunarswift, valkoinen oli ainoa missä oli kokoja. No, sentään oli, koska yhdessä toisessa kaupassa oli tilapäisesti kaikki 37.5 pienemmät loppu. Lisäksi on ollut yllättävän vaikeaa löytää kokoa 36 tai 36.5 koska "se on niin pieni." Onhan se ehkä vähän pieni, muttei NIIN pieni.

Ehkä parasta koko jutussa on se, että kyseinen malli on Nike+ -sarjaa, mikä tarkoittaa sitä, että vasemman kengän pohjallisen alla on kolo sensorille. Se yhdistyy langattomasti iPodiin (tai iPhoneen) pienen palikan avulla. Se sopii samaan koloon latauspiuhan kanssa. Sitten iPodista setä tai täti, oman valinnan mukaan, kertoo asioita jos haluaa niitä kuulla. Siru kerää tietoa ja mittaa aikaa, matkaa, poltettuja kaloreita, ym., ja vertaa aikaisempiin tuloksiin kun iPodin yhdistää koneeseen. Huikeaa. Vaitettavasti mun alku ei ole ollut mitä sujuvin, koska jostain syystä kalibrointi mun omaan kävelyyn ja juoksuun ei onnistunut kunnolla... Täytyy vähän tutkia vielä että teinkö jotain väärin vai mikä siinä on ongelmana. Ostin jutun eilen, mutta kävin tänään aamulla jo nopsaan lenkillä ennen töitä ja tulin juuri salilta. Liityin tänään vihdoinkin! Maanantaina on luvassa ohjelman teko. Jännä nähdä onko se mistään kotoisin.

Kuva täältä.

This is not paid ad. I love Nike+. I have been searching for a proper pair of trainers for running, but there hasn't been too much progress. The lady sitting next to me at work gave me a nice tip for a good store and I went there yesterday. I ran a bit on treadmill, and after analysing it and asking for budget the salesperson brought me some options. I ended up choosing a pair of polka-dot Nike Lunarswifts, there was no colour options in my size so had to take white ones. Btw it was very difficult to find anything smaller than 4 (37.5), because "it's so small." It's small, but it's not THAT small.

The best thing was that the model is Nike+ enabled, meaning that you can insert a sensor under the insole of the left shoe. The sensor connects to iPod wireless through a receiver that is inserted into the charging thing slot. How cool is that? The sensor measures time, speed, distance, calories, etc and feeds it to iPod. You can choose to hear instructions and about progress and such if you like. When you plug in the iPod to computer, it connects to Nike+ website creating stats about the workout and compares with past performance. Unfortunately I haven't been able to make the most of it as calibration wasn't quite successful, and I have dongle for internet so even though I have two USB slots, the dongle is so fat that it takes more space than it should, so can't connect iPod and be online at the same time... However, i have tried it twice, this morning I had to have a quick run before going to work and I just got back from gym. It was my first time there, seemed to be quite nice, I have a personal workout planning session on Monday. I'm in such a bad shape that it will be horrible.

Pyhiinvaellus Ikeaan / Pilgrimage to Ikea

Leedsin laitamilla on ikea, autolla sinne menisi jotain alle 30 min ehkä per suunta, jos sitäkään. Bussilla tarina on vähän eri, reissussa meni melkein puoli päivää... Ei tarvitse vaihtaa kuin kerran, mutta vaihtoaika on pitkä, 20 min. Ja sitten toisella bussilla mennään yksi pysäkinväli. Tuntuu tosi turhalta, mutta se pysäkinväli sattuu olemaan ainoa tie moottoritien ali ja jonkun ison liittymän ohi. Paluumatka oli aika fiasko, en tajunnut että vuoroväli harvenee kuudelta ja odotin sitten tunnin kun bussi oli vielä 10 min myöhässä. Siitä kyllä kiitosta että reaaliaikaisen pysäkkiaikataulun seuraavista vuoroista saa tekstarilla, joka ei maksa kuin 12p ekstraa.

Säätö kannatti, koska perillä odotti Habitat! Tykkään siitä tosi paljon, mutta nyt esteettistä elämystä haittasi se, että siellä oli loppuunmyynti ja brittityyliin sitä ei voi mainostaa liikaa, ale-lapuilla tapetoidaan joka pinta ja ripustetaan vielä roikkumaan kaiken lisäksi. Ja sitten oli toinen kauppa, joka myi kunnon villahuopia (!) 80 % merino 20 % karitsa, hinta £20 (25 € kieppeillä.) En kyllä ole ihan varma tosta suhteesta vaikka lappu niin sanookin. Tuntui karkeammalta kuin 80 % merinoa edellyttäisi, luulisi että se on 20-80 ennemmin. No, yhtä kaikki, en kuitenkaan ostanut koska olin tilanteesta niin häkeltynyt, enkä myöskään osannut päättää väriä. Halvimmat ja villaisimmat oli harmaita ja ruskeita, joten jäin miettimään onko se vähän masentavaa. Löysin superkivoja värikkäitä huopia, mutta ne oli lapsille tai vauvoille kun ne oli niin kamalan pieniä. Sitten oli myös tosi kiva keltainen, mutten ole varma onko se tarpeeksi lämmin. Joo ja siis tähän kiteytyy mun tämänhetkiset ongelmat, minkä värinen huopa ja millaisella sekoitteella :D Ja huopa tarvitsen siksi että täällä on KYLMÄ sisätiloissa. En viitsisi laittaa lämmitystä päälle, koska on a) kesä eli pitäisi olla lämmin, b) se maksaa, c) päivällä on ihan ok, vain iltaisin ennen nukkumaanmenoa on kylmä sateisina päivinä. Jos on mielipide siitä, millainen huopa mun pitäisi ostaa niin sen voi ilmaista. Vaihtoehdot ovat 1. puuvillainen vaaleankeltainen 2. harmaa tai ruskea 80-20 merino-karitsa 3. värikäs vihreä/turkoosi 70-30 villa-akryyli.

Ikea oli pienen pieni, yhdessä kerroksessa vain. Britit eivät ilmeisesti ole huonekasvikansaa ollenkaan, koska viherpuoli oli täynnä tekokukkia ja oli aika vaikeaa löytää oikeaa kasvia. Mutta puolukkahilloa oli, ja graavilohta.

Eipä mulla kai muuta. Vajaa viikko enää ja sitten on laajakaista. Se tosin asennetaan lauantaina että ensi viikon seikkailut taitaa jäädä väliin. Tai sitten menen ikeaan uudestaan, ja ostamaan sen huovan.

There is ikea in the outskirts of Leeds, probably less than 30 mins drive away. But there's the catch, I don't have a car so public transportation it is, taking from one up to two hours per direction. Fun times. Anyway, I got there, there was Habitat as well. And a shop that sells woolen throws (yes it's cold here also in summer time.) I got my shoppings done in the mini-ikea, even though it was small it had pretty much everything I was after. I guess that's pretty much it, I know the bit in Finnish is a lot longer but it really says the same things anyway.