Lunta!

Täällä on satanut lunta! Olin lauantaina aamulla ihan innoissani kun ulos astuessani huomasin, että maa on vähän luminen. Sunnuntaina illalla satoi lisää, eilen oli ihan jopa pari senttiä lunta, ja eilen illalla satoi vieläkin lisää :) olen tyytyväinen. Ihme kyllä tämä maa ei vielä ole kriisissä lumen takia.

Olen viivytellyt postausta koska halusin laittaa kuvia, mutta jostain syystä iPhoto ei anna lisätä uusimpia kuvia ollenkaan. Ärsyttää. En tajua mistä johtuu, iPhotossa näkyy kaikki ihan normaalisti mutta kun yrittää ladata tänne niin ei. Että ei lumikuvia sitten. Olisi ollut mm. lumihuippuisia vuoria superzoomilla mutta joudutte pärjäämään ilman ja tyytymään ensimmäisiin joulukuusiin Marks & Spencerin ikkunassa.

Jouluvalot ja kuuset ovat olleet täällä katukuvassa jo kuukauden...

Viime viikkoina on muutenkin täytynyt ottaa vähän jouluennakkoa punaviiniglögin ja riisipuuron muodossa.

-- edit --

Täällä muuten sitten myös kylmä, ihan pakkasta joka päivä. Ei siis sinänsä mitenkään kylmä Suomeen verrattuna, mutta kun ottaa huomioon ettei täällä yleensä sada lunta ennen joulua, eikä se missään tapauksessa yleensä pysy viittä päivää eikä mulla ole kunnon talvivaatteita mukana, niin on kylmä. Ja sitten kiva pikkuylläri epäluotettavan boilerin muodossa: kahtena yönä peräkkäin on loppunut sekä lämmitys että lämpimän veden tulo, aamuisin on ollut noin 15 astetta sisällä. Hrr! Nyt asia on ehkä kunnossa.

On myös oikeasti kivojakin juttuja: tein suklaapiparitaikinan eilen ja aion leipoa tänään! Kävin ostamassa muotteja muutaman mutta kaupassa oli vain tylsiä. Karhut olivat loppuneet, vaikka niitä oli tosi monta pari viikkoa sitten :( Joudun tyytymään sydämiin, tähtiin ja possuihin. Pah.

Niin ja täällä saa olla tosi varovainen ettei kaadu liukkailla kiveyksillä, hiekoitus tai suolaus ei ihan toimi (jos sitä on edes muistettu.) Hiekoitus tapahtuu lähinnä hiekkalaatikko-tyyppisellä hiekalla, ei rouhealla, joka saattaisi sitä pitoakin lisätä eikä vain tehdä lumesta ruskeaa mössöä. Näiden viehtymys kiveyksiin (joita ei osata tehdä kunnolla vaikkei täällä edes roudi pahasti) hankaloittaa kulkua huomattavasti, paras taktiikka tähän mennessä on kipittää pienin askelein niin lujaa kuin pääsee, toivoen ettei kaadu tai tarvitse pysähtyä. Lisäksi talvirenkaita ei tunneta ja normaalisti täällä on aika hulluja kaahareita ja vähän suojateitä, joten on syytä olla supervarovainen. Ehkä selviän tästäkin hengissä.

Toiveita?

Olen ollut vähän tylsä viime aikoina, johtuu lähinnä siitä että ei täällä tapahdu mitään kummia. Aika tarkkaan viikot koostuu luennoista, seminaareista, opiskelusta, töistä. Vapaa-ajan toiminnaksi voidaan lukea nukkuminen (jos se on on toimintaa ensinkään, mutta se vie leijonan osan), kaupassa käynti kerran tai pari viikossa, satunnaiset teehetket ystävien seurassa, ulos ehkä kerran viikossa jos jaksaa. Ei kovin jännää, ei. Tyhjästä on paha nyhjäistä, luulenpa myös että on aika yksitoikkoista luettavaa.

Siispä nyt on sana vapaa ja saa kertoa mitä haluaisi täältä lukea! Tai millaisia kuvia katsoa. Menneistä tai tulevista asioista, jostain teemasta tai ihan mitä mieleen tulee. Toteutan ne mitkä nappaavat. Harkinnassa on tällä hetkellä ainakin matka-aiheisia postauksia kesän lomista ja Skotlannista sekä Lancaster-esittely.

Lisäksi palautetta voi jättää joko kommentteihin tai profiilin kautta voinee lähettää viestin jos ei tiedä mun sähköpostia.

Jos ei tule toiveita, voi olla että iskee hetken blogihiljaisuus. On vähän motivaatio hukassa ja ideat vähissä tämän(kin) suhteen. Lisäksi maanantainen reipastuminen iski kovaa takaisin tiistaina ankaran flunssan muodossa. Nyt ollaan sitten tukossa koko lukukauden edestä ja lenkkeilyn voi unohtaa... Hoidoksi tähän vaivaan kaverini sotkee minulle iltaisin paukun kotitekoisesta brandystä, hunajasta ja öljystä, toimii kuulemma mainiosti paitsi flunssaan myös moniin muihin vaivoihin. Tänään aamulla herätessä oli jopa melkein hyvä olo ja päiväkin sujui helpommin. Olin vähän skeptinen aluksi, mutta näköjään tämä auttaa mainiosti!

Good morning Lancaster

Yritys tehdä töitä, lenkki, kunnon aamupala, ostoksia. Ei sinänsä mitään ihmeellistä muuten, mutta kaikki tämä hoitui ennen yhtätoista! Vaikka olin luonnollisesti melko kuollut herätessäni seitsemältä, sain itseni ylös, ulos ja lenkille kohtuullisessa ajassa.

Kuten olen jo tainnut mainita, asun mäellä. Se ei ole kovin kätevää lenkkeilyn kannalta, koska kanava, jonka varrella mieluiten lenkkeilisin, on siellä alhaalla. Lenkin jälkeen tai loppuvaiheessa ei ole kovin kivaa kavuta mäkeä ylös kun on jo valmiiksi puolikuollut (en ole superurheilija.) Tällä kertaa päätin kuitenkin suunnata vielä ylemmäs, Williamson Parkiin. Kannatti. Oli poikkeuksellisen kaunis, aurinkoinen ja ennen kaikkea kirkas päivä. Ashton memorialin juurelta näkyi joelle, ja pitkästä aikaa myös Lake Districtin vuoret lahden toisella puolella olivat näkyvissä.

Tässä vähän vanhoja kuvia lenkkimaastosta, nyt on paljon syksyisempää. Nämä ovat lokakuun alusta tältä ja viime vuodelta. Esteettisesti mukava mutta muuten huono puoli on valojen puute. Muuten ei ehkä haittaisi, mutta puiston keskiosa on metsän ympäröimä, joten voi heittää hyvästit lenkeille viiden jälkeen noin puolen vuoden ajaksi.

Ashton Memorial ja paljon rappusia

Vino kuva lahden yli. Laitan uudempaa vuorien kanssa kunhan joudan.

Ankkalampi.

lenkkipolku

Note to self: Kannattaa valita joku muu reitti aamulenkille kuin aivan koulun vierestä ellei halua joutua koululaisten jyräämäksi (meillä on naapurina ehkä kaupungin isoin poikakoulu.) 

Fazerin sininen & Finance

Luin illalla rahoitusta ja tein tehtäviä Fazerin sinisen voimalla. Oli aika leppoisaa ja melkein jopa kivaa! Ehkä se motivaatio alkaa nyt vähän nostaa päätään, ainakin rahoituksen suhteen. Parannettavaa on kyllä vielä, opiskeluaika oli "vain" kuutisen tuntia luentojen ym lisäksi, yleensä koetta edeltävänä päivänä tunteja kertyy lähemmäs kymmentä. No, alku se on tämäkin (ja oli jo korkea aika, viikko 6/10 loppumassa...)

Tänään vuorossa sitten se koe mitä varten on opiskeltu, sen jälkeen masennusmuffinssi torstai-torilta kampukselta ja kansista loppuilta (ja yö.) Tiedän että ennen koetta pitää suhtautua positiivisesti (eli ei ennaltasuunniteltuja masennusmuffinssihankintoja) ja plaplaplaa mutta jospa jokainen lukee seuraavan rivin ennen kuin mussuttaa mitään optimistisesta asenteesta: 16 kysymystä, 50 minuuttia, (aikaa kai noin 3min 5 s per kysymys), vääristä vastauksista menee pisteitä. No reading time (reading time = saa lukea kysymykset mut ei kirjoittaa mitään.) Eli kiirettä pitää. Ja varmasti meitä ilahdutetaan (co)variance ((ko)varianssi?), korrelaatio ja keskihajonta-laskelmilla --> vie tajuttomasti aikaa ja helppo kämmätä. Jospa saisi yli 50 %. Saa nähdä.

Mut kivojakin juttuja on ollut. Eilen oli mentor-homman alkutapaaminen, mun mentor oli työmatkalla joten en tavannut häntä vielä. Soitellaan ensi viikolla, jännittää puhua englantia puhelimessa. Välttelen sitä viimeiseen asti muiden kuin kavereiden ollessa kyseessä. Pakko sitä kai on joskus karaistua. Lisäkivajuttu kavereihin liittyen: on mulla sittenkin luentoseuraa. Ja olen tutustunut uusiin ihmisiin, osaan jopa ihan itse! Jee, hyvä minä! On kyllä vähän rankkaa yrittää olla sosiaalisesti aktiivinen, extra-curricular-aktiivinen (societyt, duuni ym.) ja opiskelu-aktiivinen. Nyt kaivattais balanssia, chi virtaa vähän huonosti näin taiji-termeillä ilmaisten. Löysin yhden oikean tyylin taijin opettajasedän yhteystiedot, mut siinä oli vaan puhelinnumero enkä ole uskaltanut soittaa vielä. Mun pitäisi kysyä että opettaako se muulloin kuin siinä lapussa mainittuna aikana ja paljonko se velottaisi yksityistunneista. Äh miksi mulla on niin paljon luentoja. Se paikka olisi 5 min päässä kämpältä mutta ei ei.

Pahoittelut finglishistä mut en nyt kykene enempään tällä erää.

Laadusta ja sen puutteesta

On ollut vähän kiireistä viime aikoina eikä ole juurikaan ollut aikaa kirppistellä, ja silloinkin kun olen lauantaisin kauppareissulla poikennut, saalis on ollut olematon. Haussa ei sinänsä ole ollut mitään ihmeellistä: muumikirjoja, muutama keittiöjuttu, ja hattuja voi nyt aina katsoa. Ei kenkiä. En ole varmaan ostanut vielä yhtään paria täällä ollessani, olen aika ylpeä itsestäni!

Kirppiksistä yleensä täällä. Luulisin, että täällä on noin kymmenkunta kaikenkarvaista hyväntekeväisyyskirppistä erilaisiin jaloihin tarkoituksiin. Ongelmana on, että valitettavasti määrä ei korvaa laatua (tässäkään asiassa.) Paikat ovat sinänsä siistejä ja ok, mutta tavara on jotenkin vähän onnetonta ja sekalaista. Ei ole mitään sellaista kuten UFF, jossa olisi pelkkiä vaatteita. Pelkkiä kirjakauppoja on kaksi, mutta silti samojen ketjujen sekakaupoissa on myös kirjoja... Lisäksi etenkin myytävissä vaatteissa heijastuu täällä niin yleinen huono laatu, sekä materiaaleissa että valmistuksessa. H&M on superkamaa New Lookiin ja Primarkiin verrattuna, joten voitte vain arvailla kuinka kauhuissani olin aluksi. Toki vuoden myötä tämä on tasoittunut ja koen vain lievää pahoinvointia mainittujen kauppojen läheisyydessä, mutta silti raastaa. Suomessa asuessa on niin tottunut siihen, että hintaero perustuotteen ja semi-laadukkaan tuotteen välillä on pienempi, eikä kynnys ostaa hyvää ole niin suuri, ja yleisesti ihmiset ovat vaativampia ja laatutietoisempia. Ilmenee kaikessa: ruoka, ASTIAT (tästä varmaan tulee lisää, mun lempipaasauskohde), asuminen, vaatteet.

Mun kämppikset (3x englantilaistyttö) tässä päivänä eräänä pohtivat vaatekaapin sisällön keski-ikää ja tulivat tulokseen, että eihän nyt mitään kahta vuotta vanhempaa taida olla, sehän on a) vanhaa, b) jotain kauheaa sekä lähes satavarmasti c) hajalla vähintään saumoista. Ja kuka nyt edes haluaisi käyttää niin vanhoja vaatteita? Olin vähän tyrmistynyt ja pysyin hiljaa. Nytkin mulla on päällä ainakin kolme vuotta vanhat trenssi ja paita, neljävuotias huivi ja vielä vanhempi neule. Ok, neule on vähän kärsinyt ja joutaa kohta pois, mutta se oli käytettynä ostettu. Muuten ei mitään vikaa. Hame on vain reilu vuoden vanha, mutta ilman valtavia tyylimuutoksia pysynee kaapissa kunnes on puhki.  Ärsyttää tämä näiden hieman tekopyhä asenne, ollaan niin "kyllä me ahkerasti kierrätetään ja välitetään luonnosta"-henkisiä ja tehdään iso numero siitä että käytetään monikäyttöisiä muovisia kauppakasseja ja lajitellaan jätteitä, mutta tämä ei ole millään tapaa kokonaisvaltaista eikä vihertävä ajattelu pääse edes vaatekaapin ovelle.

Noni, tulihan paasattua taas. Sieltä kaiken roinan seasta tekee toisinaan ihmelöytöjä, kuten viime vuonna nahkaiset mustat korkokengät £2.50, pyrexin vuokia £1-2.50 jne. Viime perjantaina löysin kampuksen kirppikseltä (kyllä, täältä löytyy kaikkea, myös kirppis!) kahdet hyväkuntoiset nahkahansikkaat, kalvosinnapit jotka eivät kyllä vedä vertoja Bvlgarin napeille mutta värin takia ostin, keraamiset mustat tuikkukipot sekä ta-daa: hattuneulat! Luulin, ettei mulla olisi tarpeeksi hiuksia hattuneuloille, mutta kappas vain, nyt pysyy pilleri hienosti päässä vaikka miten tuulisi. Ah kuinka kätevää. Ja kaikki tämä vain £13.

Offtopic: Voi ei, kirjaston punaisen kerroksen tuolit on vaihdettu. Ovat mustia nykyään, ei siinä mitään, mutta huonompia istua. Vähemmän kömpelöitä tosin, siitä plussaa. Esteettisistä syistä en voi opiskella sinisessä kerroksessa jossa on vanhanmalliset tuolit. (Kyllä, olen rajoittunut, mutta se sävy on vaan niin kamala. Häiritsee keskittymistä.)

Odotus

Uusi kamera on vihdoin saapunut! Tässä myös suuntaa-antava kuva uudesta hiusväristä, parempia ehkä myöhemmin jos jotain julkaisukelpoista syntyy.

Ok, juuri tälläkin hetkellä mun pitäisi tehdä jotain aivan muuta kuin kirjoittaa tätä. Viimeaikaisen blogiaktiivisuuden perusteella voi päätellä että halua välttelyyn löytyy. Mulla on mm. yksi raporttijuttu odottamassa, sen pitäisi olla huomisaamuksi valmis... + kaksi koetta ensi viikolla. Siispä odotan ensi perjantaita: voin tehdä pari päivää ihan mitä haluan (tai ainakin kuvittelen niin) ja viikko 47 taitaa olla vähemmän tiukka.

Tässä listaa:
- nukkua lauantaina
- hakea kesätöitä
- järjestää vaatteet kaappiin
- ehkä ikea joulukuun puolella (puolukkamehu alkaa loppua)
- opetella käyttämään kameraa
- Prestoniin käymään
- chillailla kavereiden kanssa

Heräsin päikkäreiltä tällaiseen näkymään. Mun huone on tosi keltainen iltapäivisin, jos aurinko paistaa.

Päivä, joka oli melkein sateeton

Viikko sitten lauantaina oli Bonfire Night ja iso ilotulitus linnan vierestä. Tosin jo perjantaina ja pitkin lauantaita näkyi kuitenkin raketteja, oli aika kiva tulla perjantai-illalla double deckerin yläkerrassa kotiin kampukselta.

Viime vuonna olin laiska enkä jaksanut raahautua vesisateessa kaupunkiin ketsomaan, mutta tänä vuonna totesin, että on hyvin kätevää asua mäellä. Voi vain kävellä ulos ja on hyvä näköala! Tein tosi hyvää hehkuviiniä evääksi ilotulituksia varten.

Käyttäjän flickzac kuva Flickristä. Vähän väärä kuvakulma, tämä on joelta kun taas mä olin mäellä (ja vuosikin on eri), mutta mä en löytänyt mitään parempaa minkä saisi jakaa.

Tänä vuonna ei satanutkaan, ainoastaan vähän etukäteen (olin päikkäreillä niin ei haitannut.) Täällä muuten sataa joka päivä, enemmän tai vähemmän. Pääsääntöisesti enemmän. En muista koska viimeksi olisi ollut sateeton päivä. Ehkä joskus reilu pari viikkoa sitten?

Ja niin, mikä on Bonfire Night? Mulle ei ole aivan kristallinkirkasta, mutta käsittääkseni ideana on juhlia vallankaappauksen torjumista. Joskus satoja vuosia sitten joku ei tykännyt kuninkaan ja ylähuoneen toimintatavoista (eikä kai uskonnostakaan) ja oli kasannut läjäpäin ruutia sen huoneen alle, missä kuningas ja lordit pitivät istuntoa. Tämä kuitenkin paljastui ajoissa ja ainoa verta ja suolenpätkiä -osastolle menevä tapahtuma oli syyllisen hirtto ja paloittelu. Olin vähän pettynyt kun kuulin ettei mitään räjähtänyt...

Tuuli kolkuttaa

Täällä on myrskyisää, koleaa ja kylmää. Eilen oli HYVIN tuulinen päivä, tuuli meinasi puhaltaa minut kumoon kun kävelin kaupasta kotiin. Kotona kesti hetken tottua siihen että tuuli paukutti lukittua ulko-ovea aivan kuin joku koputtaisi (niin meillähän ei siis ole mitään väliovea tms, pelkkä ulko-ovi yksinkertaisella ikkunalla ja avaimenreiällä, josta näkee sisään.) Yläkerrassa kuului vain pauhu, katsoin säätiedotuksesta että tuulen nopeus oli 20 m/s. Olisin luullut että se on enemmän.

Päätin aamulla että kieltäydyn palelemasta. Kaivoin vastahakoisesti talvitakin esiin ja laitoin alle villamekon ja -takin. Minä, joka sisukkaasti kuljen trenssissä melkein jouluun. Mutta ei se kai kovin paljoa tästä kylmemmäksi tule, enkä siedä palelua enää hetkeäkään enempää. Sisällä tunnen kun kylmä hohkaa seinistä vaikka istun yli metrin päässä. Onneksi siihen auttavat kynttilät, tuikut, kaneliässät ja mausteinen chai-tee. Tällä kombolla höystettynä jopa kuusi tuntia rahoitusta sujuu lähes mukavasti!

Järjettämyyksiä:
- ei kunnon kynnyksiä (koskee myös ulko-ovia) --> valtava veto

Jag älskar att fika.

Ah, kahvittelu. Ihanuutta. Kahvittelu pelastaa päivän ja sopii joka tilanteeseen, tai vaikkei mitään tilannetta olisikaan. Osa varmasti tietääkin jo, että täällä on aika turha haaveilla mistään laatukahvittelusta mannermaiseen/pohjoismaiseen tapaan. Ja nyt ei kyse ole siitä että tämä on teemaa, tarkoitan vain konseptia yleensä. Valikoima on aika tarkasti ketjuja: Caffé Nero, Costa Coffee ja Starbucks. En tykkää. (Costasta saa muuten hyvää sitruunamehua.)

MUTTA. Onneksi on muitakin maita olemassa, ja niissä ystäviä, kuten esimerkiksi Ruotsi ja siellä Tukholma, joka on ehkäpä kahvittelijan mekka. Halvempaa kuin kotona Suomessa ja laajempi valikoima herkkujen suhteen :)

Aijai. Lähikonditorian herkkuja.

Elena ja ämpärillinen hyvää kaakaota Gamla Stanissa

Biskve, viikon suosikki. En tiedä miten tämä eroaa Sarah Bernhardtista, näyttää ja maistuu aika samalta.

(Koe)keittiössä vol. 2

Lisää kokeiluja, joissa epäonnistumisen riski on minimissä: omenapiirakka. Ekasta unohdin tosin voin ja tuli aika rapeaa...

Toinen omenajuttu, joka kuuluu takuuvarmoihin leipomuksiin. Tarte tatin. Kuva ei ole kovin viehättävä mutta maku sitäkin parempi. Ja maailman helpoin tehdä.

Tässä vaiheessa vielä ilman taikinaosuutta. Taikina päälle, lisää uunia ja kumotaan lautaselle.

Syön toisinaan ruokaakin, uskokaa tai älkää. Fisua napaan seuraavaksi. On kalaa ikävä, täällä on outoja kaloja joihin en uskalla koskea ja epäilyttävän prosessoidun näköistä lohta.

Kalat odottavat savua.

Back to basics: sosekeittoa. Isin kanssa tehtiin tomaateista (joita piti ostaa 1,8 kg koska olivat niin halpoja: malliesimerkki economicsista. When price elasticity of demand is high and P falls from P1 to P2   quantity supplied increases as well as total expenditure) ja kaveriksi tomaatti-mozzarella leipiä. 

Törmäsin ekalla viikolla torilla oranssiin kukkakaaliin, joten se oli aivan pakko ostaa ja kokeilla. Setä sanoi että ihan samalta maistuu kuin valkoinen (totta) mutta näyttää vain iloisemmalta. En olisi uskaltanut ostaa oranssia muuten, mutta se oli luomumyyjältä niin siinä ei ehkä ole mitään supermyrkkyjä jotka tekisivät siitä muuntogeenisen ja oranssin.

Iloinen kukkakaali

SPSS - Kun excel ei riitä

Voisi kuvitella että neljä kirjainta olisi parempi kuin viisi. Näin ei ole (ainakaan vielä.) Olen melko epätoivoisesti yrittänyt asentaa sitä koneelle mutta tulos on ollut laihanlainen. Tie vie, jälleen kerran, helpdeskille. Mulla olisi oikeasti paljon parempaakin tekemistä kuin käydä siellä itkemässä ongelmiani kun asiat ei toimi. Valitettavasti ne toimimattomat asiat vaan sattuvat olemaan aika olennaisia, SPSS on pakko saada toimimaan tilastotieteen courseworkia varten, deadline kahden viikon päässä.

Älkää kysykö mikä SPSS on, en ole varma osaanko vastata. Sitä käytetään silloin, kun excel ei riitä datan prosessontiin, kai.

Muita juttuja:

- pesukone ei vieläkään toimi kunnolla, ainakaan silloin kun minä pesen. Ja ei, vika ei liene käyttäjässä sillä käytän samaa ohjelmaa kuin muut, huonommin tuloksin vain. Vuokranantajan mielestä siinä ei ole vikaa ja mun pitäisi olla kotona ja selittää ongelmaa, mutta minkäs teet kun olen poissa normaalien ihmisten työaikana. Tänään menossa 8.15-23.45, ei sisällä huvittelua.

- printteri lopetti yhteistyön, täytyy asentaa se uudelleen ja toivoa että onnistuu. Sen muuten pitäisi olla langaton mutten ole saanut sitä toimimaan vielä langattomasti.

- sain kirjastosta £20 sakot kirjasta jota en ollut edes lainannut. Kävin sanomassa harkitun sanasen aiheesta ja onnistuin puhumaan itseni sakoista vapaaksi jo tänään. Normaalitoimenpide vaatii yhteydenottoa johonkin tiettyyn henkilöön, joka luonnollisesti on töissä vain viiteen. Luulen etteivät uskaltaneet jättää huomiselle etten tee aiheesta isompaa kohtausta... (20 on siis kortin jäädytysraja ja tarvitsin yhden kirjan jo tänään.)

(Koe)keittiössä

Tästä piti kirjoittaa paljon aikaisemmin jo mutta tunnetusti asiat jäävät. Tänä kesänä oli pyhä tarkoitus testata miljoona jännää reseptiä ja astua sosekeittotasolta hieman ylemmäksi, ainakin toisinaan. Sosekeitot kun ovat mukavan helppoja. Kuuma kesä ei kuitenkaan houkuttanut minkään muun kuin jäätelön pariin, ja laiskuudella saattoi myöskin olla osansa asiassa. Elokuun lähestyessä loppuaan ja lämmön painuessa hellerajan alapuolelle löysin vihdoin tieni keittiöön. Osa kokeiluista, noh, olivat aika kokeiluja ja mm kohokkaat lässähtivät kuin pannukakku. Maistui silti ihan hyvältä.

Kohokas vielä silloin kun se oli kohokas.

Masennuin epäonnistumisesta ja jätin keittiön yli viikoksi... Kun uskalsin palata uuni ääreen, päätin ottaa varman päälle ja tehdä tutut klassikot, joita on vaikea möhliä: ässäpiparit ja crème brûlée. Success.

Ässäpipareita. Kanelia olisi voinut ehkä olla vähän enemmän.

'

mmmm tätä voisi syödä vaikka kuinka. Tällä kertaa makuna vanilja-passion.

Lopuksi juustokakkua. Jos joku joskus sanoo, että juustokakku on vaikea tehdä, älä missään nimessä usko. Pullakin on vaikeampaa. Juustokakku vaatii ainoastaan kärsivällisyyttä.