Sipilä pelastaa päivän

Toisinaan kun ärsyttää aivan suunnattomasti eikä voi tai jaksa mennä uimaan tai lenkille kannattaa kääntyä kanssavihaajan puoleen. Annamari Sipilä sanoo näin Hesarin kolumnistaan: "On turha etsiä vikaa itsestään, kun se on ilmiselvästi muissa. Tällä palstalla kolumnisti yrittää sietää ympäristöään." Aina ehdottoman virkistävää, rauhoittavaa ja naurattavaa luettavaa. Toimii myös hyvänä päivänä. Suosittelen, lämpimästi. 

Multa oli onneksi jäänyt pari kuukautta väliin, ekstra-annos tuli tarpeeseen. Tulin oikein iloiseksi kun havaitsin jonkun jakavan inhokkiasioitani. HS:n sivuilta ei saa jaettua bloggeriin, joten joudun copypasteamaan pätkän kolumnista Kitinää pikkuasioista. 

En ole ainoa henkilö jota ärsyttävät "ihmiset, jotka 
1) halvaantuvat keskelle kulkureittiä juttelemaan säästä tai naputtelemaan kännykkäänsä.
2) kävelevät hitaasti (elleivät ole mummoja), <-- tai sairaita
3) kuuntelevat soittimiaan halvoilla korvakuulokkeilla, jotka päästävät kaiken melun läpi, 
4) laittavat veitsen suuhun ja 
5) aterian jälkeen lautasliinan lautasen päälle, 
6) antavat lastensa juosta vapaana ja 
7) kirjoittavat Annamarin väliviivalla." <-- tämä kohta vaihdetaan nimeni väärinilmaisemiseen muodossa Ann, Anne, Hanna tai Anna hyvin vahvalla amerikkalaisella ääntämyksellä


Lisää huonoja juttuja:
"8) yhdyssanavirheet, 
9) tekokuituiset vaatteet ja lakanat, 
10) epäloogiset ja epäesteettiset tekniset laitteet"


Niin totta.


(Lukijaystävällisyyden nimissä yritän piakkoin löytää positiivisemman sävelen, olen hyvin tietoinen viimeaikaisten postausten negatiivisesta sävystä.)

Englannin kauhuja

On asioita, joiden kuvailuun sanat eivät riitä. Kuvat tosin ovat vain kaksiulotteisia ja latistavat kaiken. Joka tapauksessa, olkaa hyvät:

Malli mun ihanaisten vaaleanharmaiden vintage Kurt Geigereiden pohjasta kun purin ne pois kesäsäilöstä. Että näin. Eikä muuten ollut ainoa pari vastaavanlaisessa kunnossa. En raaskinut heittää mitään vielä pois, ne on nyt puhdistettu desinfiointiliinoilla ja odottavat karanteenissa huoneen ulkopuolella.

Kosteuslänttejä. Se on kyllä nyt vähän rauhoittunut, ei leviä enää vaan ehkä jopa kuivuu.  Lämmityksen kuntoon saamisella lienee jotain tekemistä tilanteen kohentumisen suhteen. Ehkä uskallan kohta maalata.

Värillistä purkkaa matossa. I say nothing more.

Kuvia ei ole nyt enempää koska sitä kameraa ei edelleenkään ole, mutta on muutama juttu lisää:

- keittiön home ja kosteusvaurio on nyt "hoidettu." Ulkona on jotkut rakennustelinehäkkyrät jotka suojaavat kattoa ja sisäpuolelta home on maalattu piiloon. Sillähän siitä päästään, eikö?

- pesukone ei tyhjennä vesiä kunnolla --> jos uskaltaa pestä pyykkiä, se värjäytyy edellisen pyykin mukaan. Kampuksen pesulat eivät ehkä sittenkään ole niin huono juttu.

Operaatio kesätyö 2011

Ok, on lokakuu ja olen en ehkä auttamattomasti myöhässä mutta myöhässä kuitenkin mitä tulee kesätöihin. Luulin että olisin reipas ja ajoissa mutta ei. Kuulin juuri tänään että oikeastaan kaikki suuret investointipankit ovat aloittaneet kesärekrytoinnin ajat sitten ja haut sulkeutuvat ihan lähipäivinä jos eivät jo ole ohi. Ei siis pankkiirikesää tiedossa ainakaan. Tiesin että pitää olla ajoissa, mutta tuntuu oudolta hakea seuraavan kesän töitä kun edellinen on hädin tuskin ohi...

Olen joka tapauksessa aloittanut projektin. Työnhaku on oma taiteenlajinsa, ja tänään perehdyin asiaan yliopiston urapalveluiden työpajalla. (Tiedän, tönkköjä käännöksiä, mutten osaa päättää onko tämä vai finglish parempi! Kommenttiboksissa saa olla jotain mieltä asiasta jos haluaa.) CEEC= centre for enterprise, employability and careers = öh uraohjaus --> uraohjus?

Päivän ohjelma oli seuraavanlainen:

10-11 SPSS workshop, tylsiä tilastotiedetietokonejuttuja, jumitin ohjelman ja hävitin työt
11-12 CEEC: Summer Internships
12-13 luento, managerial accounting
13-14 nykyisiä työjuttuja
14-15 CEEC: CV writing
15-16 CEEC: Application forms - What do employers want?

Perjantaiksi on varattu aika, jolloin täti sanoo sanasen mun CVstä. Veikkaan että sen kanssa on vielä aika paljon tekemistä... Ensi viikolla on Careers Fair ja silloin on läjäpäin työnantajia kampuksella tiedottamassa kesäharjoittelupaikoista ja muusta siihen liittyvästä. Muiden muassa Procter & Gamble on paikalla ja olen varannut paikan CV-sessioon, jossa mun CV käydään kokonaisuudessaan läpi. Jännää. Ensi viikolla on myös HSBC:n presis aiheesta careers in banking.

Mua on informoitu että kotinetti toimii jälleen, joten voin siirtyä kotiin jatkamaan aiheen parissa rekisteröitymällä yritysten hakusivustoille ja kauhistumalla kaavakkeista. Odotan innolla.

edit: Tie ei muuten vienyt kotiin vaan martinille ja kotitekoiselle juustolle sekä liha-kasvispadalle. Jos voisin edes joskus muistaa kirjoittaa kaiken kerralla. En tiedä miten relevanttia tämä on ensi vuoden kesätyön kannalta, mutta pitkällä tähtäimellä varmasti hyödyllinen juttu. Sain vihdoin tänään viestin, että pääsin mukaan mentor-ohjelmaan ja mentorini yhteystiedot. Jee! Hän on kokenut BP:n työntekijä, en ihan ymmärtänyt titteliä... Eiköhän se selviä tässä vuoden kuluessa. BP ei ole nyt kovin hyvässä huudossa, mutten usko sillä olevan mitään vaikutusta tässä suhteessa. Haha onneksi en ole mikään aktivisti, muuten voisi olla aika vaikeata! Nyt täytyy kirjoittaa jotain järkevää ensimmäistä yhteydenottoa ajatellen. Tai ei todellakaan nyt vaan seuraavaksi. Nyt menen nukkumaan. Laitoin just lämmityksen päälle ja patterin täysille :)

Hukassa

Koskee sekä minua että tavaroitani. Blogissa ei ole lähitulevaisuudessa kuvia, koska ei ole kameraa. Tuntuu pahalta että se vietiin, olisi edes muistikortin jättänyt. Onneksi tyhjensin kuvat katkarapuleipä-päivänä niin ei mennyt kuin 150-200 kuvaa. Hirveä sähläys nyt asioiden kanssa, hakemuksen saa tehtyä onneksi netissä (kiitos suomalaiset järkevät järjestelmät!), mutta jospa olisi netti. Kotona ei ole, taaskaan. Täytyy siis kampukselta hoitaa kaikki asiat eikä se ole kovin kätevää. Etenkin kun unohti laturin seinään kotiin ja akku loppuu ihan just. Täytyy löytää laturillinen mac-ystävä pian. Odotan kauhulla hakemuksen täyttöä koska voi olla että joudun vielä soittamaan poliisiasemalle Glasgowhun. Voin kertoa että glasgowlainen skottiaksentti on tottumattomalle täysin mahdotonta ymmärtää.

Tänään oli ensimmäiset seminaarit ja tuli hukkaolo aivan selkeästi. Alku on aika kankeaa vaikka asiat ovat suoraa kertausta viime vuoden jutuista KAIKILLA kursseilla. Luulen että ongelmana on vain rutiinin puute ja laiskuus, eli ei mitään mitä ei saa korjattua kunnon kirjastoviikonlopulla. Ja mun on pakko järjestäytyä että saan nukuttua enemmän.

Jos on hyviä tai huonoja kokemuksia digikameroista niin niitä kuunnellaan mieluusti. Uuden hankinta on edessä ja ahdistun vaihtoehtojen tulvan ja teknisten ominaisuuksien edessä. Jotain puhetta on ollut canonin SX- ja G-sarjoista mutta olen avoin muillekin malleille. Olen tosin aika merkkiuskollinen tässä(kin) asiassa.

Muita kadonneita asioita:
- kiina-sormus
- norsuketju
- motivaatio
- edit: Hp:n uudehko all-in-one kirjoitin

Next stop IKEA

Jee jee pääsin Ikeaan! Täällä menee bussi kätevästi ovelta ovelle, kuten kotonakin (en kyllä koskaan käytä sitä Ikeaan mennessä), ja epämääräisten suunnitelmien kariuduttua Englannin puolella päätin ottaa ohjat omiin käsiini ja hypätä bussiin. Sanotaan, ettei onnea voi ostaa. Ostamalla saa kuitenkin puuvillamattoja, puolukkahilloa ja -mehua sekä ennen kaikkea graavilohta ja kunnon rieskaa, jotka lisäävät onnellisuuttani huomattavasti. Rieska oli erityisen mukava yllätys, meinasin seota kun näin sitä pakastealtaassa. Ongelmana on tosin juuri pakastin. Koska se on pakastettua, en voi ostaa sitä niin paljon kuin haluaisin. Pakasteet sulavat paluumatkalla junassa ja sitten pitäisi syödä kaikki rieskat heti. Yksi paketti on kuitenkin :) Vähän oletin että olisivat myyneet ruisleipää mutta ei. Lounaaksi sai sentään katkarapuvoileivän ruispohjalla. Nam.
---
ei kuvia, avaudun myöhmmin miksi...

Virgin Trains 15.09 service to Glasgow Central departs from platform 3

Päätin maksaa viisi puntaa enemmän ja mennä Virginillä Transpenninen sijaan koska Virginillä on lämpimämpää ja siten paremmat päikkäriolosuhteet. Nyt on lukuvuoden ensimmäisen Skotlanninmatkan aika! Edellisestä kerrasta onkin jo aikaa, taisin vappuna viimeksi käydä. Olen yrittänyt oppia viime kerroista ja pakata sadetakin ja lämpimämpiä vaatteita, nähtäväksi jää onnistuinko. En henkilökohtaisesti usko siihen. Siellä on AINA niin kylmä ja märkä, vain Edinburghissa voi olla kylmempää ja märempää. Nyt ei ehkä olla menossa sinne, koskaan ei tosin voi olla varma.  Tiedän muuten jo nyt että unohdin kumpparit ja polvisukat. En jaksa enää mennä kodin kautta hakemaan niitä, suuntaan asemalle suoraan luennoilta.

Luvassa on pubihengailua, vegeruokaa, kakkuja, Mackintoshia, Kelvingrove, tuparit, teetä, kirppistelyä ja vesisadetta. Ja neonvaloja! Stay tuned.

Katkarapuvoileipä ja suomi-designia koti-ikävään

Kämppiksellä on leipäkone ja sillä tulee näköjään aika katkarapuvoileipään soveltuvaa leipää. Paahtoleipä täällä on vähän liian lötköä siihen. Piti sitten kokeilla, salaatti tosin oli vääränlaista ja kulmakauppa oli jo mennyt kiinni niin sai kelvata. Tai ei mikään jo, yhdeltätoista vasta menee kiinni, mutta kuitenkin, olin myöhempään kotona (pitkä päivä sisälsi edellisessä postauksessa mainittujen ärsyttävien juttujen lisäksi miekkailua!)

Nam. (huono valo)

Lautanen kotoista Teemaa Lontoon Skandiumista ja aterimet vanhaa Sorsakoskea. Voin vakuuttaa että maistuu paljon paremmalta niiden kanssa kuin Asdan, Wilkinsonin tai Ikean astioilta.

Lisää järjettömyyksiä
- hanat, monikossa, eri puolilla allasta
- kylpyamme, joka ei ole kunnolla syvä superrentoutuskylpyyn
- boileri (onko sillä nimi suomeksi?)
- yliherkät savuntunnistimet
- etanat olohuoneessa
- sisäänpäin aukeavat ovet ahtaissa tiloissa kuten vessoissa
- asitoita ei huuhdella ennen eikä jälkeen tiskauksen. Tiskivesi on ällöä ja vaahto saa kuivua astioihin. Hyi.
- kokolattiamatot. HYI!
- muoviset maitopurkit joita on hankala rutata

edit:
ei mulla siis sinänsä mikään koti-ikävä ole, lähinnä enemmän semmoinen turhautumis ähmiksimikääneitoimimiksiolentäälläenkäkotonakunsielläasiatHOITUU-juttu meneillään, näitä tulee ja menee aina välillä kun on hankalaa systeemin tai tietämättömyyden takia. Tykkään kun asiat soljuu. Varsinainen ikävä iskenee varmaan yhtenä iltana kolmen-neljän viikon päästä jolloin ostan lennot ja sitten uudelleen ehkä joskus itsenäisyyspäivän tienoilla joulukuussa. En ole ikävöivää tyyppiä. Se ei kannata, mieluummin haaskaan aikaani johonkin mukavampaan asiaan.

Ei toimi

Kylla se nyt vaan on niin etta asiat ei toimi kovinkaan mukavasti taalla. Ainakaan aluksi. Mulla on ollut jatkuvia ongelmia netin kanssa, alkuun toimi kotona hyvin mutta sitten kun piti paasta kampuksella nettiin niin eiei. Kavin helpdeskilla itkemassa asiaa ja sanoivat etta niilla on ongelmia maceilla. Siispa odotin viikon. Netti toimi satunnaisesti kunnes tuli paiva jolloin vain sisaankirjautumisikkuna toimi ja muiden sivuen lataus kesti ikuisesti. Ei hyva, helpdesk kutsui jalleen (tama siis eilen kun luennot alkoivat.) Taman kerran lyhyen aikavalin tulos oli jokseenkin toimiva netti kampuksella. Olin iloinen. Iloa kesti siihen asti kunnes paasin kotiin myohaan illalla ja tajusin etta kotona netti ei toimi gmailia ja googlea lukuunottamatta, mutta googlesta ei pystynyt avaamaan hakujen tuloksia... Olin lisaksi ongelmissa kun lukujarjestyksessa oli viimeksi kun sen tallensin viela joitakin luentosaleja vahvistamatta joten en sitten voinut tarkistaa missa aamuluento piilee. Veikkaamalla voit voittaa, koskee myos luentosaleja. Osuin oikeaan jopa kahdesti perakkain, palkintona rahan sijasta oikealle luennolle eksyminen. Mmm joo. Tanaan ei netti toimi kunnolla kampuksellakaan, mm verkkopankkiin ja muille kirjautumista vaativille sivuille paasee vaan kirjastosta. Siksi ei ole kaikkia kirjaimiakaan nyt. Arsyttaa.

Tie vie, kuinkas ollakaan, helpdeskille. Ei VOI olla nain vaikeaa.

Muita kivoja yllareita:
- kesasailossa homehtuneita kenkia
- purkkatahrat kokolattiamatossa
- yliopiston intranet kaatui eilen = ei luentodioja, kurssi-infoja, lukujarjestysta tms "turhaa" saatavilla
- paketteja ei voi noutaa postista, vaan ne pitaa noutaa pakettitoimistosta joka on piilossa. Ikavoin collegen 24/7 portereita
- kampus tayttaa kesa-Helsingin standardit tyomaakaivantojen suhteen. Samanlaista ellei pahempaa sukkulointia luvassa maaliskuuhun asti
- luentosalit on tapotapotaynna. 10 min etukateen hadin tuskin riittaa jos haluaa istua kaverin kanssa. Vaihtoaika luentojen valilla 10 min. Kipitys kampuksen paasta paahan 10 min
- paljon kamaa hiekkakivipolyssa kun korjaaja kavi pulttaamassa patterin takaisin seinaan kiinni

Vanhoja jarjettomyyksia:
- yleton kateisen kaytto, jonka lisaksi 20 puntaahan on niin iso seteli ettei siita kaupassa meinaa olla antaa takaisin. "would you have anything smaller than that?" ei voi olla todellista.
- bussissa vain yksi ovi josta mennaan seka sisaan etta ulos
- yksi kurssikirja maksaa £50. Kursseja on kahdeksan. Voi laskea jos uskaltaa.

Reppu pakattu!

Huomenna alkaa virallinen kampusehengailu. Kampuksella ainakin 12-22 josta kolme tuntia luentoja, pari tuntia tapaamisia, lisäksi urheilua ja väliajalla epämääräistä hengausta ja byrokraattisten asioiden hoitoa. Saa nähdä millainen sotku tuostakin syntyy. Reppu on konetta lukuunottamatta pakattu, eväät odottavat kaapissa (nuudeliwokkia, päärynä, viinirypäleitä, suklaakeksi) ja pitkällisen harkinnan jälkeen vaatteetkin on valittu. Vaatteet ensimmäisenä koulupäivänä (tai yliopistopäivänä, ihan miten vaan) ovat tärkeä juttu. Pitää muistaa näyttää jokseenkin normaalilta että ihmiset uskaltaa puhua, tosin mukavuus on ykköskriteeri päivän ollessa noin pitkä. Säätä emme ole ottaneet huomioon sillä on ollut hyvin kaunista viime päivät. Niin kaunista että huomenna varmaan sataa koska kolmeen päivään ei ole satanut ja sitten täytyy laittaa kumpparit ja sadetakki, mikä ei ole lempivaihtoehtoni huomiselle.

On vähän orpo olo kun pitää mennä yksin luennoille. En sinänsä ole mikään laumasielu, mutta viime vuonna ehdin jo tottua siihen että kämppiksillä, naapureilla ja monilla kavereilla oli paljon samoja luentoja. Lisäksi istuin koko vuoden tietyn porukan kanssa ja siitä yli puolet on karannut täksi vuodeksi ulkomaille. Rontit. Loput päättivät ettei kirjanpito ole heitä varten. Ei se ehkä minuakaan varten ole, mutta se on toisenakin vuonna pakollista, pöh.

Otin eilen kosketusta opiskelijan arkeen (juhlintaahan tässä on kosketeltu jo viikko) keittämällä kaurapuuroa aamupalaksi. Ei se mannapuuroa hakkaa mutta syötävää ja ravitsevampaa. Kaasuliesi on muuten supernopea ja tehokas. Tuntuu tosin että matalan lämmön ylläpitäminen on aika mahdotonta, täytynee vähän vielä perehtyä asiaan.

Note to self: Älä ota päikkäreitä sunnuntaina kuuden maissa. Kirkonkellot kutsuvat puoli seitsemän iltamessuun yli vartin ajan.

Hei hei Helsinki

---
Tässä väliin minipostaus arkistojen kätköistä, en muistanut ollenkaan että olin aloittanut viime vuonna. Olen kirjoittanut tämän tekstin 3.10.2009, freahers weekin aikana, varmaan joskus yömyöhällä. Kuvasaalis on kehuttua laihempi sillä olen laiska enkä jaksa kaivaa enempää.
---

Viimeiset viikot Suomessa kuluivat uskomattoman nopeasti enkä luonteelleni poikkeuksellisesti jännittänyt lainkaan. Olin koko ajan menossa, mutta silti uskomattoman paljon asioita jäi tekemättä. Eivät ne sinänsä välttämättä kovin oleellisia olleet, mutta seuraavan kerran voin tehdä Suomessa jotain joululomalla.

Yksi tehdyistä asioista oli niiden paikkojen valokuvaaminen, joiden ohi kuljin usein ja joiden olemassaoloa ei yleensä tule ajateelleksi. Olen hyvin ylpeä itsestäni kun raahasin kameraa mukana lähestulkoon joka paikkaan.