Tämä asia aiheuttaa säännöllisesti sekaannusta ihmisissä, viimeksi tänään matkalla aamupalalle (syötiin pannukakkuja!) Kyseinen klippi on paras selitys mitä olen aiheesta kuullut. Siinä on muutama virhe, mutta pääosin erittäin hyvä, kätevä ja tyhjentävä. Pieni varoituksen sana että tahti on melko nopea.
This issue is often a matter of confusion to quite a few people. Last time the question was raised today when we were heading for pancake breakfast. I tried to do my best explaining the situation but I'm afraid I was not quite as successful as this clip. I think this is the clearest and most concise presentation about the issue, even though it has some errors.
Laiska lukija kysyy:
VastaaPoistaMitähän nämä virheet (vaiko ennemminkin epätarkkuudet) ovat?
Lazy reader asks:
What these errors might be?
Monarkki on vain Englannin kirkon johtaja, Skotlannilla on esim piispa tai joku. Ja sitten että Walesin parlamentintapainen ei ole yhtä itsenäinen kuin muiden alueiden parlamentit. Ja sitten nämä alueet eivät varsinaisesti ole maita 'countries', koska ne eivät kuitenkaan ole itsenäisiä tai täysin autonomisia. Sit oli ehkä jotain muutakin mut en nyt jaksa muistaa koska niitä en itse tiennyt.
VastaaPoistaBlogipostausehdotus:
VastaaPoistaHesarissa oli artikkeli Britannian yhteiskuntaluokista (artikkelin "synopsis", vaatii paperilehden tai HS-digilehtitunnukset (*)
Miten tämä näkyy normaalielämänmenossa? Miten ulkomaalaiset luokitellaan? Ovatko he vain ulkomaalaisia, vai sijoitetaanko heidät puhetavan tms. mukaan johonkin brittiluokkaan?
(*)
Briteillä on yhä tarkka luokkatutka. He osaavat nopeasti määritellä uuden tuttavuuden luokkataustan. Se on hiljaista tietoa, eikä sitä koskaan kysytä suoraan. Lehdistössäkin ihmisen luokkatausta määritellään vihjausten kautta.
Luokkaa ei määritä yksin varallisuus tai ammatti, vaan kyse on kokonaisuudesta, johon liittyvät sukutausta, koulutus, aksentti, käytetyt sanat, harrastukset ja monenlaiset kulutusvalinnat teelaaduista vessapaperin väriin.
Britannian luokat ja tyypilliset ammatit
Yläluokka: Maanomistajat ja aateliset. Käyneet yksityiskouluja tai olleet kotiopetuksessa.
Ylempi keskiluokka: Yksityiskoulut käyneet ammattilaiset, esimerkiksi asianajajat, pankkiirit, diplomaatit ja lääkärit.
Keskinen keskiluokka: keskijohto, opettajat, it-ammattilaiset ja yrittäjät.
Alempi keskiluokka: kaupparatsut, virkailijat.
Osaava työväenluokka: kirvesmiehet, putkimiehet, puutarhurit. Ammattikoulu tai työharjoittelu.
Alempi työväenluokka: teollisuustyöntekijät, pienet tulot, minimikoulutus.
hmm aiheesta ei ole niin paljoa sanottavaa minulla että riittäisi postaukseksi asti. Mutta huomasin saman Hesarissa, ihan kiintoisa juttu. Olen jäänyt näistä asioista hieman sivuun, koska ystäväpiirini on pääosin kansainvälinen. Sanoisin kuitenkin, että meillä väki tapaa olla melko keskiluokkaista, tai jopa alempaa keskiluokkaa, tai sitten pohjoinen aksentti painaa. Ns. yläluokan ja ylemmän keskiluokan puute/vähyys selittynee sillä, että vaikka yliopisto on hyvä, se ei ole kovinkaan perinteikäs kun se on niin uusi (vasta 1960-luvulta ns. plateglass yliopistoja, jotka perustettiin toisen maailmansodan seurauksena.) Minullakin on paljon kavereita, jotka ovat käyneet yksityiskouluja, se on verraten normaalia täällä. Yksityiskouluissakin on eroja.
VastaaPoistaLancasterissa ei yliopistoelämässä taida olla luokkajakoa, toki koulujen, kotiseudun, puheen, pukeutumisen, vanhempien ammattien ym perusteella tiedetään yleensä mihin "kastiin" sijoittuu, mutten usko sen vaikuttavan sosiaalisen elämän puolella juurikaan.
Uskon ulkomaalaisten olevan tavallaan oma luokkansa tai lähempänä pyramidin huippua. Tämä selittyy sillä, että lähtökohtaisesti ulkomaille lähteminen vaatii enemmän pääomaa kuin kotimaassa pysyminen, vaikka maksaisi samoja lukukausimaksuja kuin englantilaiset. EU:n ulkopuolisille opiskelijoille maksu on huomattavasti korkeampi, joten he tapaavat olla perhetaustaltaan keskimääräistä varakkaampia tai rikkaita. Ainakin aasialaiset ovat, Louis Vuittonin laukut vain viuhuvat! Ja ajellaan mersuilla. Kampuksella kuitenkin ulkomaalaisten "luokittaminen" voi olla vaikeampaa, sillä kielen perusteella on paha sanoa mitään eikä kouluistakaan tiedä. Pukeutuminen antaa jotain suuntaa, mutta saattaa hyvinkin johtaa harhaan koska meillä päin ulkomaalaiset, etenkin eurooppalaiset, lähtökohtaisesti kiinnittävät enemmän huomiota pukeutumiseensa. Myös tyyli on usein mielestäni huolitellumpi ja klassisempi.
Väite:
VastaaPoistaHesari löysi liikaa luokkia; entäpä jos niitä on vain kolme: yläluokka, keskiluokka ja työväenluokka.
Teoria:
Yläluokka käy yliopistonsa oxfordeissa ja cambridgeissa. Työväenluokka ei käy yliopistoja. Lisäksi Lancasterissa ei ole perusteollisuutta. Siispä Lancasterissa törmää valtaosin keskiluokkaiseen populaan?
Kyllä mä sanoisin silti että on ylempi keskiluokkakin, mutta karkeastihan on kolme. Ja se on totta että täällä ei ole ollut teollisuutta ym juurikaan sen jälkeen kun laivanrakennus ja -varustus loppuivat varmaan yli 100 vuotta sitten.
VastaaPoista