Storytelling

On tullut tarinoitua muualla niin en ole ehtinyt tänne kirjoitella (eipä sillä että mitään mainittavaa olisi tapahtunut.) Perjantaina oli business and international macroeconomicsin mid-term (koe), joka vei kirjoituskapasiteetin aika lailla kokonaan, ja siltikin - tai juuri siksi - olin liian hidas itse kokeessa. Formaatti on seuraava: kahdeksan kysymystä, annetaan kolmisen viikkoa etukäteen, kokeeseen tulee neljä, joista kolmeen pitää vastata (eli seitsemän täytyy valmistella.) Aikaa 45 min eli 15 per kysymys. Näiden kysymysten parissa sitten vietettiin kohtuullisen paljon aikaa: ensin täytyy löytää vastaukset, kirjoittaa ne, ymmärtää, muokata, harjoitella diagrammien piirto, tiivistää ja opetella ulkoa viimeisin versio. Sanomattakin lienee selvää ettei kuvio ole todellisuudessa ihan näin simppeli :D Aiheena oli makron perusteorioita: Keynesian Cross, IS-LM (investement-saving–liquidity-money), AD-AS (aggregate demand/supply) + Solow-model. Sitten oli muutama ajankohtainen kysymys lamasta sekä Kiinan ja USA:n kauppataseesta (? trade balance.) Ja otsikko juontuu siitä, että aina pitää "tell the story" jonkin muuttujan vaikutuksesta ja transmissiomekanismeista (transmission mechanisms.)

Valittuja paloja eri luennoitsijoilta:

Inflaatiosta: "It's like taking drugs. Feels good in the short run, but in the long run effects are very bad."

"Economics is a sexy subject because it has many curves."

Portfolioasioista: "So, basically it seems you have two equally shitty options and you have to choose which one to take."

Kirjanpidon luennoitsijat eivät sutkauttele koskaan mitään harmaissa villapaidoissaan, kansis saattaa toisinaan olla jopa viihdyttävää kummallisten esimerkkien takia. Ennen joulua peliteoriaa tarkasteltiin tutorin noin 5-7 vuotiaan pojan kanssa. Kyse oli siitä, että kannattaako olla kiltti. Ensimmäinen pelaaja oli poika, toinen joulupukki, ja sitten tehtiin decision tree ja täyteltiin payoffsit ja niinhän siinä kävi että kannattaa olla kiltti!

Apua en kyllä ikinä voi puhua kansiksesta suomeksi. Ei mitään käsitystä mitä termit ovat...

Muihin asioihin. Kiire ei lopu tähän, pitää alkaa tehdä esseitä ja ryhmätyötä, mutta yritän saada kirjoitettua loppuun muutamia keskeneräisiä tekstejä ja ajastella niitä.

"What's your real name?"

"Sorry?"
"What's your real name? Is it like Anastasia or something?"
"No, I'm Anna"
"Really? Oh, right... You nordic people don't do nick names that much, do you?"
"No, not really..."

Näin täällä tänään. Tähän keskusteluun uudehkon kaverin kanssa kiteytyy eräs peribrittiläinen asia: lempinimet. Lähestulkoon kukaan ei käytä ristimänimeään, viime vuoden kahdeksasta englantilaiskämppiksestä yksi käytti useimmiten "oikeaa" nimeään, tosin hänkin sai melko pian nimeen liittymättömän lempinimen. Ja siis lempinimellä esittäydytään aivan joka paikassa, ainoastaan virallisimpiin papereihin laitetaan oikea nimi. Täällä tunnetaan ihmiset lempinimiltä, kuten: Kate/Katie/Katy, Tom, Pete, Becky/Becks/Becca, Nick, Charlie, Ed/Eddy, Sam, Alex...

Opiskelusta

Taannoin toiveissa nousi esille kurssini ja mitä täällä teen. Eli virallisesti pääaineena on rahoitus (johon liittyy liikaa pakkokirjanpitoa ja -tilastotiedettä) ja sivuaineena kansantaloustiede ja jotain epämääräistä project/operation managementia. Käytännössä mulla on kuitenkin enemmän kansista (melkein puolet) kuin mitään muuta yksittäistä ainetta. Mietinnässä on säännöllisin väliajoin ollut koulutusohjelman vaihto "puhtaaseen" rahoitukseen tai joint majoriin finance & econ, lähinnä sen takia että saisi kirjanpitoa vähän vähemmäksi. En ole vielä kuitenkaan tehnyt mitään päätöksiä, saa nähdä miten käy kun tulee ensi vuoden kurssivalintojen aika. Loppujen lopuksi mulla on kuitenkin melko samanlaiset kurssit kuin noilla, täytyy katsoa mistä erot sitten syntyisivät.

En viitsi laajemmin selittää mitä tehdään, koska se voi lipsua vähän tylsyyden ja ammattisanaston puolelle. Pääasiassa toisen vuoden jälkeen on tarkoitus osata tuottaa pelkistettyjä kansainvälisten standardien mukaisia kirjanpitojuttuja (financial statements, mitä ikinä suomeksi onkaan), tulkita niitä ja niiden numeroita, ymmärtää miten pörssi ja arvopaperimarkkinat toimivat, miten osakkeiden ja obligaatioiden hinnat määräytyvät ja pohita investointien kannattavuutta. Näiden lisäksi sitten kaikkia "kivoja" tilastojuttuja SPSSn kanssa, syötetään dataa, sohitaan vähän nappuloita ja voilá, tulee kuvaajia ja taulukoita joita taas tulkitaan.

Eniten olen viime aikoina keskittynyt kansikseen, tarkemmin makroon. Luojan kiitos viime vuoden puolella pääsin eroon mikrosta ja yritysteoriasta? (theory of the firm) ja kuluttajista, nyt on kaksi kurssia makroa ja mielenkiintoisemmat kuviot. Eli miten asiat toimivat kokonaisuudessa. Alla on oikein tyhjentävä (ja hyvä) klippi aiheesta, näitä teorioita jauhettiin viime vuonna ja jatketaan yhä. Löytyy varmaan englanninkielisillä teksteilläkin jos jaksaa kaivaa.

Maailman napa: yliopisto

Elämäni pyörii tällä hetkellä aivan täysin yliopiston ympärillä. Siellä tietysti opiskellaan päivisin, luennoilla ja tutorialeissa, tauoilla ollaan yliopiston kirjastossa tai oman collegen common roomissa tai keittiössä. Illemmalla on usein tapaamisia yliopistoon liittyviä opiskelijajärjestöjä koskien ja sitten voi mennä joko opiskelemaan vähän lisää kirjastoon tai kotiin, jossa on kämppiksinä yliopistokavereita. Tai sitten voi mennä hengailemaan lähellä asuvien opiskelukavereiden kanssa ja puhumaan yliopistoasioista. Viikonloppuisin voi mennä yliopistokavereiden kanssa ulos ylioppilaskunnan klubille.

Vapaa-ajalla voi nähdä vähän lisää opiskelukavereita erilaisten yhdistysten, kuten Photography Societyn, tapaamisissa. Lisäksi voi olla Faebookin ja Skypen kautta yhteydessä niihin opiskelukavereihin, jotka eivät tällä hetkellä ole Lancasterissa vaihdon tai placementin takia. Urheilupuolen voi hoitaa yliopiston salilla ja uimahallilla.

Koska elämässä ei voi olla liikaa yliopistoa, siellä voi olla myös osa-aikatöissä student ambassadorina. Varsinaiseen työnhakuun yliopisto ei suoraan liity, mutta careers service järjestää workshoppeja ja meet the employer -tapahtumia, varmuuden vuoksi. Yliopisto koordinoi myös mentor-ohjelmaa.

Aikakäsitys on luonnollisesti jaksottunut yliopiston mukaisesti kymmeneen opiskeluviikkoon per lukukausi, väliin neljän viikon loma (paitsi kesällä pidempi.) Yleensä ei ole mitään käsitystä normaaleista viikkonumeroista, eikä välttämättä päivistäkään. Kuka nyt päivämäärää kaipaa jos kaiken voi ilmasta tyyliin tiistai, viikko 4?

Yksitoikkoista? Kyllä. Kaipaanko vaihtelua? Kyllä. Mistä sitä saisi? En tiedä.

Tukholman kaupungintalon torni

Olin etukäteen tietoinen siitä, että myös kaupungintalon torniin pääsee käymään. Tämäkin on melko must-see, jos kunto ja polvet kestävät. Nousu on muistaakseni noin 10 minuuttia.

Päämäärä

Nousu sinänsä ei ollut niin paha kuin ajattelin, osittain se saattoi johtua mielenkiintoisista ratkaisusta: suht kauan portaiden sijaan oli "ylämäkeä" ja kulmissa muutama porras.

Up you go

Hassut mutkat kulmissa

Viimeiset portaat, kylmyys ja ihana tervan ja puun tuoksu

Syy kiipeämiseen + Gamla Stan  

Ajan tasalla

Olen yrittänyt viime aikoina hieman ryhdistäytyä ja olla vähän enemmän perillä mitä maailmalla tapahtuu. Kotona (suomessakotona) tulee katsottua uutisia ainakin toisinaan toisella silmällä, HS luetaan pari kertaa viikossa ja metro julkisissa. Täällä meillä on telkkari mutta en edes tiedä milloin tai miltä kanavalta tulisi uutisia. Koko puolentoista vuoden aikana olen katsonut vain yhden Diilin kun kämppikset katsoivat sitä...

On melko outoa elää täällä kampuskuplassa lähes tietämättömänä maailman menosta. Ainoa keino olla tietoinen siitä, on itse yrittää ottaa selvää lukemalla lehtiä. Satunnaisesti kansiksen luennoilla mainitaan joistain ajankohtaisista asioista, mutta käytännössä täällä voi elellä täysin eristäytyneenä jos huvittaa (mikä ei ole kovin hyvä juttu, koska voi olla aivan pihalla hyvinkin pian.) Täytyy myöntää ettei mulla ole juurikaan käsitystä mitä tällä saarella tapahtuu.

Management Schoolilta saa arkipäivisin Wall Street Journalin ja Financial Timesin, niitä luin viime vuonnakin. Tykkään etenkin kun FT:n välissä tulee välillä erikoislehti. Yritin tilata FT Weekendin kun siitä oli mainio tarjous, mutta totesin ettei täällä tunneta ovijakelua aamujakelusta puhumattakaan... Olisin voinut tilata lehden, jolloin olisin saanut kuponkeja, joilla voin lunastaa lehden joltakin tietyltä Newsagentsiltä sinä samana päivänä kun lehti ilmestyy. En sitten tilannut, koska haluaisin mieluummin lukea lehteä aamupalalla kuin pukea, kipittää alas kaupunkiin hakemaan lehteä ja kavuta takaisin ylös. Ja tuolla tavalla jäisi lehti välistä jos on viikonlopun poissa.

edit: niin unohdin mainita että tilasin sitten The Economistin FT:n sijaan. Sen pitäisi tulla lauantaisin, mutta hieman liian usein se jää maanantaihin... mutta podcastit saa ajallaan perjantaina.

Tukholman kaupungintalo

Ai että. Ehdottomasti parhaita paikkoja missä olen ikinä käynyt. KÄYKÄÄ tekin. Tämä on aihe josta voisi vuodattaa ikuisuuksia, mutten nyt jaksa. Katsokaa kuvia sen sijaan. Sen verran mainitsen että hienosti oltiin ruotsinkielisellä kierroksella (kun englanninkieliset oli täynnä) ja jopa ymmärrettiin! Kannattaa ehdottomasti ottaa ruotsinkielinen kiireisinä aikoina jos suinkaan ymmärtää, ryhmä on pieni eikä tarvitse juurikaan jonottaa.

Sininen sali (joka ei ole sininen), Nobel-banketin pääkallopaikka

Kaupunginvaltuuston istuntosali

Istuntosalin superhieno viikinkivaikutteinen katto

Ikkunasta

Kultainen sali (joka jakoi mielipiteet, minä luonnollisesti pidän)

Runeberginpäivää

Kuvan leivokset eivät liity valistukseen, ne syötiin ulkosuomalaisessa seurassa

Taas on se aika vuodesta, jolloin valistetaan ulkomaalaisia kavereita suomalaisesta kulttuurista. Oppi menee parhaiten perille leivosten muodossa.

192. haaste

Tämäkin on myöhässä, enkä löytänyt linkkiä alkuperäiseen haasteeseen. Edellisviikon haasteena oli kuitenkin 'erilainen.'

Karuselli paketissa

Viime sunnuntaina torilla oli ennakkoon kiinalaisen uudenvuoden juhlat. Karuselli näyttää tältä paketoituna, teekupit oli jo viety pois tässä vaiheessa.

191. haaste

Kirjoitin tämän jo pari viikkoa sitten, mutten saanut aikaiseksi purkaa kameraa koneelle...

----

Jää. Sitä ei täällä juurikaan näy. Joulu- ja pääsiäislomilla on jännää nähdä megajääpuikkoja ja kulkea keskustassa henkensä kaupalla. Hassua miten ennen niin arkiset asiat muuttuvat yhtäkkiä erikoisiksi, ja vielä hyvin lyhyessä ajassa. En halua ajatellakaan mitä asioita ihastelen kun kandi on valmis...

Yleensä päivälämpötila on lähempänä kymmentä, mutta viime päivinä on ollut pakkasta. Siitä johtuen on ollut poikkeuksellisesti kaunista säätä eikä ole liiemmin satanut. Selkeästi huomaa, että englantilaiset talot on rakennettu muunlaista säätä varten. Aamuisin voi arvata nousematta ylös onko kylmä vai lämpimämpi päivä. Ja ikkunat jäätyvät. Kokonaan.

Helsingin jää on toki aivan toista luokkaa, siellä ei jäädy ikkunat, vaan jääpuikot tippuvat rakennuksien reunoilta.

Keskuskadulta