Liikenteestä & tavoista

Kuten varmaan kaikki tietävät, täällä on vääränpuoleinen liikenne. Jalankulkijana olen pärjännyt lähes ongelmitta, mitä nyt meinasin jäädä auton alle eräänä perjantaina Lontoossa kun katselin väärään suuntaan... Mutta  se oli ensimmäinen kerta! Hassulta tuntuu motarilla, kun on sellainen olo että nyt ollaan väärällä kaistalla :D

Autoilijat tietenkin noudattavat liikennesääntöjä, mutta jalankulku on melko villiä. Luulin aluksi että se on vain kampusjuttu että kaikki kulkevat miten sattuu joka puolella ja ihmiset poukkoilevat, mutta olen todennut että se pätee lähes joka paikassa. Lontoon Canary Wharfin metroasemalla mustien ja laivastonsinisten takkien meri kiiti aamulla töihin ihanan järjestäytyneesti. Ainoa paikka, jossa on selkeä jalankulku, on Lontoon metron liukuportaat. Aivan käsittämätöntä miten kaikki seisovat kiltisti oikealla, vaikka muuten tavallisissa portaissa lukee aina isolla 'keep left.' Oi että jos Helsingissäkin ihmiset osaisivat liikkua liukuportaissa, kaikkien elämä olisi helpompaa.

Lontoon aamumetro on muuten aikamoinen. Kuljin Victorialla ennen aamuyhdeksää, ja se oli melkoisen tukalaa. Pitää pujahtaa sisään jos vain mahtuu, ja sitten läkähtyy talvivaatteissa siellä tungoksessa. On kyllä tosi mukavaa kun pääsääntöisesti ihmiset eivät kuitenkaan tungeksi ja töni. Vähän vähemmän huomioivia ihmisiä kohtasin kuin tein näin jälkeenpäin aivan käsittämättömän virheliikkeen lähtiessäni Knightsbridgen asemalta Eustonia kohti lauantaina kuudelta jolloin Harrods meni kiinni... Ei hyvä, eteenkään, kun oli pieni matkalaukku mukana. Siitäkin kuitenkin selvittiin kun malttoi odottaa.

Täällä on erittäin tyypillistä varoittaa liukkaista pinnoista/lattioista
sateen, pesun tai materiaalin vuoksi.  Aivan joka puolella.

Tulen Lontoosta kotiin Glasgown junalla Eustonista, se on kovin kätevää, nelisen pysähdystä loppupäässä, kestää 2,5 tuntia. Vähemmän kätevä asia on laiturin odottelu. Junallinen ihmisiä perjantai- tai sunnuntai-iltana (siis aika paljon) seisoo aulassa odottamassa että junan laituri ilmoitetaan. Se kuulutetaan alle 8 minuuttia ennen lähtöä ja voi sitä säntäystä. Koko massa lähtee vyörymään eteenpäin laituria kohti, ensimmäiset juosten. Ja muutaman kerran empiirisen kokemuksen perustella sanoisin että juokseminen on ihan normaalia.

Loppuun vielä täysin irrallinen aihe, jota on toivottu: tiskaus. Normaali proseduuri tiskaamisessa on se, että tiskialtaaseen laitetaan vati, joka lasketaan täyteen kuumaa vettä ja laitetaan fairyt sekaan. Sitten kaikki astiat, pannut, padat, aterimet ja lasit laitetaan sinne sulassa sovussa HUUHTELEMATTA. Kuvitelkaa sitä ruoantähteiden ja rasvan määrää. Sitten tiskihanskat käteen jos muistetaan, tiskataan astiat sienellä, ei huuhdella ja laitetaan kuivaustelineeseen saippuoineen päivineen (muualla maailmassa ei tunneta kuivauskaappeja.) Lopuksi vadista kipataan likaiset rasvavedet lavuaariin ja vati jätetään kellumaan siihen päälle niin että se on varmasti likainen sekä sisältä että ulkoa. Tämän kaiken seurauksena Mr Muscle on ystävä... Ja tähän operaatioon liittyen tasot pyyhitään märällä sienellä, jota on käytetty tiskaamiseen, eikä sen jälkeen pyyhitä millään kuivalla vaan vesi jää lillumaan tasolle. Että näin täällä. (Sanomattakin lienee selvää että toimin yhä suomalaiseen tapaan, mulla on vaihtopäinen tiskiharja ja huuhtelen kaikki astiat, sopeutumisessakin on rajansa...)