233. haaste / challenge

Tilapäinen. Aika osuva juttu tähän hetkeen, kun kaikki on vähän ilmassa. Haen yhä töitä kuumeisesti, ja kesän aikana tai jälkeen voin päätyä minne vaan tällä saarella, tai ehkä ulkopuolellakin. Sillä aikaa pitää vähän opiskella että valmistuu, ja asua väliaikaisesti kamalien kämppisten kanssa kokolattiamattotalossa jossa saa pyyhkiä pölyt vähintään viikottain vaikkei edes tee mitään ihmeellistä. Sataa vettä ja on ankeaa, ei ehdi tehdä kivoja juttuja ja harrastaa, ajatellen että myöhemmin sitten ehtii. Kunhan tämä vaihe on ohi. Ja tämän vaiheen jaksaa, kun tietää että se on tilapäistä.

Tähän viestiin jotenkin mielestäni surullisesti kiteytyy opiskelijaelämän realiteetteja: jääkaapista (ja keittiöstä) voi valitettavasti löytyä ihan mitä vaan.

Temporary is a very current expression for the moment when everything is a bit up in the air. I am still looking for a job, and during or after summer I might end up pretty much anywhere on this island. Or actually possible outside too. Meanwhile I have to study to graduate, and live with not my favourite people in a house with carpets and having to wipe the dust weekly off the surfaces. It is raining and somewhat miserable, I don't have time to do nice things and have hobbies, I am just thinking I will have time later on after all this. And I can make it through as I know it is only temporary.


This message captures the essence of the sad reality of student life: unfortunately you can find anything in the fridge (or kitchen in general.)

Herkkuja / Delicatessen

Suomessa vierailussa yksi ehdottomasti parhaista asioista on kahvittelu ystävien kanssa. Lancasterissa kakkuhampaan kolottaessa on turvauduttava omiin leipomuksiin, sillä täällä on tarjolla vain teollisen makuisia chocolate fudge cakea ja porkkanakakkua. Onneksi Helsinki on täynnä ihania leivospaikkoja, joihin mielellään jämähtää pariksi tunniksi. Fazer on tietysti klassikko, ja siellä tuli (taas) käytyä. Pakollisen kakun (vadelma-suklaa) lisäksi otin makoisan antipasto-leivän.

Toinen edellisen loman kahvilabongaus oli Kakkugallerian kakkubuffet. Se on ollut olemassa jo aika kauan, mutta jostain käsittämättömästä syystä en ole ehtinyt sinne tätä ennen. (Niille, jotka eivät ole kuulleet siitä, se on tosiaan nimensa mukainen: kakkuja vitriinistä niin paljon kuin sielu sietää!)

Arvio: taivaalliset kakut ja hinta erittäin sopiva 11 €, sisältäen haudutetun teen (joita on häkellyttävä valikoima.) Erityismaininta täydellisestä porkkanakakusta. Sopivan kardemummainen eikä kuorrute ollut liian makea.

One of the best things in visits to Finland is going to cafés with friends. In Lancaster I have to survive on own bakings, because the café culture (if such exists) is quite different to home. Bakings-wise it tends to be rather narrow selection, focusing mostly on chocolate fudge cake and carrot cake. It could be ok, but too often they have kind of processed/industrial taste. And even the nice ones always taste the same, there is no element of (positive) surprise there. Luckily Helsinki is full of lovely cafés with wonderful cake and pastry ranges. Fazer is of course a classic and my all-time favourite, so I ended up there again. In addition to compulsory cake (raspberry-chocolate) I took delicious antipasto sandwich. Random note: when it comes to sandwiches, I have never really understood British people. Why do they have so much bread and so little toppings? I think toppings are the key thing, not the bread so much. Especially when it doesn't taste anything at all...


Another place worth mentioning is Kakkugalleria (Cake Gallery), where they serve cake buffet. There price is very good, 11 €, which you almost have to pay for a nice slice of cake and infused tea anyway. The buffet is very nice, as you can literally eat as much cake as you like, taste your way through their entire selection if you feel like it. Another good thing is that the slices are a half of their normal size, so you can try more flavours more easily. This place is also home to the most heavenly carrot cake I have had, it's very cardamom-y and most of all, the frosting is not too sweet.

I hate England

En tajua miten täällä voi selvitä. MIKÄÄN ei hoidu. Tänään on taas vähän näitä päiviä. Olen netitön kuun loppuun asti, koska asennusta ei saa arkiaamuksi tai -illaksi, ajat ovat 8-13 tai 13-18, mitkä ovat erittäin huonoja työssäkäyvälle. Vaikka olisin päivät kotona, seuraava asennus olisi vasta ensi viikon torstaiksi... Lisäksi sopimus on vuoden, koska lyhyempiä on lähes mahdotonta saada, joten täytyy toivoa että seuraava asukas on netin tarpeessa. Toistaiseksi mulla on nettitikku, mutta koska siinä ei ole kovin paljoa gigoja, ei tule kuvia vähään aikaan. Tikun pitäisi vähän helpottaa elämää, koska voin esimerkiksi etsiä ruokakauppaa lähistöltä, sillä en ole vielä sellaiseen törmännyt. Tai no keskustassa on M&S Food, mutta se on pienen pieni ja valikoimaltaan huono etenkin tuoretuotteiden osalta. Varmaan kiljun riemusta kun löydän hedelmiä ja vihanneksia jostain.

Tarvitsen myös National Insurance Numberin (vähän niin kuin kela-jutut), jota ei saa Bradfordista mistään, vaikka täällä on lähes 300 000 asukasta. Pitää mennä Leedsiin. Ja aikoja on tietenkin päivän ensimmäinen klo 9.00 ja viimeinen 15.50, eli ei taaskaan työssäkäyntiystävällisiä. Leedsiin matkaan sitten ensi viikolla 26. päivä, jos saan töistä vapaata. Voisin samalla käydä Ikeassa hakemassa puolukkahilloa pinaattilettuja varten.

Bradford vaikuttaa melko pieneltä ja kuoleelta kauppojen sulkeuduttua, joten jännä nähdä mitä täällä tekee iltaisin. Kävin eilen pikakävelyllä enkä löytänyt pubia tai kulmakauppaa. Tämä alue on pelkästään asuntoja ja toimistoja sekä ilmeisesti on myös muutama lounaspaikka. Täytynee seuraavaksi kävellä keskustaan päin, jos sieltä löytyisi enemmän elämää.

Ja luonnollisesti sataa, ulkona tarvitsee pitkät housut, pitkähihaisen, bleiserin ja huivin jos aikoo selvitä...


I just don’t get it how NOTHING works in England. Getting Internet takes forever so no pics until I have home broadband. This country is just so much behind in technology... Life withut Internet in a foreign city is challenging. I still don’t know where is a proper grocery store or a bar/café/pub that would be open in the evenings. And I have no idea how to get anywhere by other means than foot. Naturally I have only seen a glimpse of sun in three days. I can’t seriously recommend life in England to anybody at the moment. (yes this is one of those days again. Check previous posts if you miss positiveness)

Seuraavaksi: antibiootteja ja jäätelöä

Kävin tänään lääkärissä, jäi vähän epäselväksi mikä mulla on koska en osaa lääkärissä asiointia tässä maassa, mutta sain antibiootit keuhkoputkentulehdukseen. Ehkä se on sitten diagnoosi, epäilin sitä jo aikaa varatessani. Meinasi olla vaikeaa, ei tosin yhtä vaikeaa kuin YTHS:n tai kunnallisen kanssa, täti halusi laittaa mut vain sairaanhoitajalle vaikka yritin selittää että ihan lääkäriä tarvittaisiin. Taikasanat "astma" ja "keuhkoputkentulehdus" kuitenkin auttoivat.

On tämäkin aika sairastua pahemmin, ensi viikolla on kaikki deadlinet. Hhhh. Tänään olen aloittanut lappusodan laitoksen byrokratiaviidakossa saadakseni jatkoajan yhteen esseeseen, jotta saisin asiat hoidettua jokseenkin kunnialla kotiin.

Ei niin paljon pahaa ettei jotain hyvääkin: taistelusta uupuneena raahauduin (jäätelö)kaupan kautta kotiin ja hyllyssä oli Fazerin karkkeja! Pandan lakua täällä on vaikka millä mitalla, mutta toistaiseksi vain posti on toimittanut hedelmäkarkkeja. Oli muuten hyvää, ja vielä halpaa, noin 0,50€ pussi!

Jee! Kuva täältä.

Lisäksi kipeänä on oikeutettu kohtuulliseen jäätelöannokseen tarpeeksi usein. Tänään mietin taas miten tämä on hassu maa (tai maan kolkka): maailman tavallisinta vaniljajäätelöä ei saa muualta kuin ravintoloista. Tai saa Asdasta ja Sainsbury'sista jotain mutten ole varma miksi sitä mömmöä pitäisi kutsua. Muutenkin kaikki perusmaut tuntuvat puuttuvan, sen sijaan tarjolla on mm. brownie (suklaaleivos), keksitaikina, näiden yhdistelmä ja tämänpäiväinen uutuus sitruunajuustokakku. Se oli yllättävän hyvää, voi olla että täytyy jatkaa tuttavuutta Häagen-Dazsin kanssa.

Liikenteestä & tavoista

Kuten varmaan kaikki tietävät, täällä on vääränpuoleinen liikenne. Jalankulkijana olen pärjännyt lähes ongelmitta, mitä nyt meinasin jäädä auton alle eräänä perjantaina Lontoossa kun katselin väärään suuntaan... Mutta  se oli ensimmäinen kerta! Hassulta tuntuu motarilla, kun on sellainen olo että nyt ollaan väärällä kaistalla :D

Autoilijat tietenkin noudattavat liikennesääntöjä, mutta jalankulku on melko villiä. Luulin aluksi että se on vain kampusjuttu että kaikki kulkevat miten sattuu joka puolella ja ihmiset poukkoilevat, mutta olen todennut että se pätee lähes joka paikassa. Lontoon Canary Wharfin metroasemalla mustien ja laivastonsinisten takkien meri kiiti aamulla töihin ihanan järjestäytyneesti. Ainoa paikka, jossa on selkeä jalankulku, on Lontoon metron liukuportaat. Aivan käsittämätöntä miten kaikki seisovat kiltisti oikealla, vaikka muuten tavallisissa portaissa lukee aina isolla 'keep left.' Oi että jos Helsingissäkin ihmiset osaisivat liikkua liukuportaissa, kaikkien elämä olisi helpompaa.

Lontoon aamumetro on muuten aikamoinen. Kuljin Victorialla ennen aamuyhdeksää, ja se oli melkoisen tukalaa. Pitää pujahtaa sisään jos vain mahtuu, ja sitten läkähtyy talvivaatteissa siellä tungoksessa. On kyllä tosi mukavaa kun pääsääntöisesti ihmiset eivät kuitenkaan tungeksi ja töni. Vähän vähemmän huomioivia ihmisiä kohtasin kuin tein näin jälkeenpäin aivan käsittämättömän virheliikkeen lähtiessäni Knightsbridgen asemalta Eustonia kohti lauantaina kuudelta jolloin Harrods meni kiinni... Ei hyvä, eteenkään, kun oli pieni matkalaukku mukana. Siitäkin kuitenkin selvittiin kun malttoi odottaa.

Täällä on erittäin tyypillistä varoittaa liukkaista pinnoista/lattioista
sateen, pesun tai materiaalin vuoksi.  Aivan joka puolella.

Tulen Lontoosta kotiin Glasgown junalla Eustonista, se on kovin kätevää, nelisen pysähdystä loppupäässä, kestää 2,5 tuntia. Vähemmän kätevä asia on laiturin odottelu. Junallinen ihmisiä perjantai- tai sunnuntai-iltana (siis aika paljon) seisoo aulassa odottamassa että junan laituri ilmoitetaan. Se kuulutetaan alle 8 minuuttia ennen lähtöä ja voi sitä säntäystä. Koko massa lähtee vyörymään eteenpäin laituria kohti, ensimmäiset juosten. Ja muutaman kerran empiirisen kokemuksen perustella sanoisin että juokseminen on ihan normaalia.

Loppuun vielä täysin irrallinen aihe, jota on toivottu: tiskaus. Normaali proseduuri tiskaamisessa on se, että tiskialtaaseen laitetaan vati, joka lasketaan täyteen kuumaa vettä ja laitetaan fairyt sekaan. Sitten kaikki astiat, pannut, padat, aterimet ja lasit laitetaan sinne sulassa sovussa HUUHTELEMATTA. Kuvitelkaa sitä ruoantähteiden ja rasvan määrää. Sitten tiskihanskat käteen jos muistetaan, tiskataan astiat sienellä, ei huuhdella ja laitetaan kuivaustelineeseen saippuoineen päivineen (muualla maailmassa ei tunneta kuivauskaappeja.) Lopuksi vadista kipataan likaiset rasvavedet lavuaariin ja vati jätetään kellumaan siihen päälle niin että se on varmasti likainen sekä sisältä että ulkoa. Tämän kaiken seurauksena Mr Muscle on ystävä... Ja tähän operaatioon liittyen tasot pyyhitään märällä sienellä, jota on käytetty tiskaamiseen, eikä sen jälkeen pyyhitä millään kuivalla vaan vesi jää lillumaan tasolle. Että näin täällä. (Sanomattakin lienee selvää että toimin yhä suomalaiseen tapaan, mulla on vaihtopäinen tiskiharja ja huuhtelen kaikki astiat, sopeutumisessakin on rajansa...)

Miksi Iso-Britannia on kiva maa (ja Lancaster kiva kaupunki)

Mademoiselle Fromagen innoittamana saatte harvinaista herkkua: positiivisempaa luettavaa. Ei tämä ole ihan kamala paikka kuitenkaan, viimeksi ajattelin niin pari tuntia sitten kun kävelin kotiin valaistun katedraalin ohi tähtikirkkaana iltana.

1. Tori, jolta saa halpoja vihanneksia ja hedelmiä. Ja englantilaisia luomupäärynöitä marraskuussa. Lisäksi kampuksella on myös Farmers' Market

2. ANTEEKSI. Taikasana, joka osataan joka paikassa.

3. Vankila-oikeussali-linna kaupungin vastapäisellä mäellä

Linna.

4. Nousu- ja laskuvesi, myös Lune-joessa

5. Kaksikerroksiset bussit. Ne ovat punaisia myös pohjoisessa elleivät ole mainosteipattuja.

6. Pieni maa --> lyhyet etäisyydet, mm. Skotlanti & Lontoo vain reilu kahden tunnin päässä. Tähän liittyen myös halvat junaliput on kiva juttu.

Harrods

7. Yummy cupcake company

8. Kujakissat, loputtomat määrät lampaita ja muut eläimet

Morecambe Bay & laskuvesi

9. Morecambe Bay ja Lake Districtin vuoret

10. Junanlähettäjäsedät ja -tädit asemalaitureilla. Ne huitovat jollain lätkällä ja puhaltavat pilliin kun juna lähtee!

11. Kampuksen pieni lehtometsä ja caution: ducks crossing -liikennemerkki autoja varten

12. Villisikapaisti - naminam

13. Teräksiset teepannut charity shopeista

14. J. Atkinson

Teetä

15. Kevät ja kukat, erityisesti magnoliapuut.

16. Näillä on täällä ikioma keskuspankki, Bank of England.

17. Yhtäkkinen supersumu Atlantilta. Näkyvyys n. 50-70 metriä, tulee alle vartissa.

18. Suomalaisuus ja käytännöllisyys on kovin eksoottista

19. Ikivihreä nurmikko

Maaliskuun puoliväli, +13