TJ12

Nyt on 3/7 takana ja taisteluväsymystä ilmassa. Väsyttää, kiukututtaa ja uuvuttaa. On kyllä tosi kuuma myöskin, +25 paikkeilla. Mun ikkuna on länteen ja aurinko porottaa sisään 13-20 eli on aika tukalaa. Ulkona on kyllä kiva kun tuulee just mukavasti. Huomenna on varmaan parempi päivä kun sää on yhä hyvä ja saa nukkua kunnolla.

3/7 exams are behind, and there is battle fatigue (?) in the air. I am tired, cranky and exhausted. It's also very hot (for UK), around +25. My window is to the West and sun is shining in 13-20 so it's quite hot in here. Outside it's nice as wind keeps the air moving. I think tomorrow will be a better day, the weather will still be nice and I will get a good night sleep tonight.

TJ19 / 19 days left

19 päivän päästä koittaa vapaus. (TJ tulee armeijatermistä 'tänään jäljellä') Sitä ennen hirveä rutistus, seitsemän isoa tenttiä, mutta onneksi se on sitten viimeinen asia mitä kandin eteen pitää tehdä (olettaen että kaikki menee läpi. Vika kirja tuottaa tuskaa.)

Kuvassa kauhun lähde ja tie tuloksiin, en ole edes viitsinyt laskea kuinka paljon näissä on luettavaa... Sinänsä kai olen ihan hyvällä mallilla kertauskierroksella, 4/7 luettu ja ohuimpaan en koske ennen kuin on kaikki muut ohi. Sen ja muiden välissä on hieman yli neljä päivää aikaa.

Olen kuitenkin vaihteeksi kipeänä, niin se harmittavasti hidastaa tahtia kun pitäisi keskittyä paranemiseenkiin. Näillä kuitenkin mennään ja maanantaina taistellaan laitoksen ja terveyskeskuksen kanssa oikeasta proseduurista saada lääkärintodistus. Kysyin tästä jo eilen, mutta sain kaksi eriävää vastausta. Jännä päivä siis luvassa, ja silloin on myös ensimmäinen koe (keskimmäinen kirja.)

In 19 days I can enjoy freedom. TJ is army slang and stands for 'tänään jäljellä' = left today, which refers to how many days of service one has left. I have seven exams before I am done with my Bachelor's degree, assuming I will pass everything without re-sits (the last book will be causing me trouble with that.)

The textbooks and the amount of reading is terrifying, but it is the way to the results. I haven't even bothered to check how much there is to read... At the moment I have read 4 out of 7 books, and the thinnest one I'm not going to touch until I'm done with everything else. There will be four full days between my last and penultimate exams, should be enough time to read the book.

I'm ill again (for change...), so that's been slowing me down for couple of days. Now I have to focus on both getting better and studying, what is not nice at all. I just keep going and on Monday I will have a nerve-wrecking day when I have to fight with health centre and department about the correct procedure of getting a sick note for exams that start on the day (with the middle book.) I asked about that on Friday but I got two different stories. Now I will have to find out if either of them is correct.  

Not a fail after all

Nyt, tai jo vähän aikaa sitten, sain tulokset viime lukukaudelta. Puolivälin kaksi rahoituksen minitenttiä menivät ihan ok, ei loistavasti muttei kovin huonostikaan. 64 ja 65 laskevat vähän 67 keskiarvoa, mutta onneksi näiden painoarvo on vähäinen. Tämä yhdessä loppupuolen rahoituksen tentin (75) ja kansantaloustieteen esseiden kanssa tarkoittaa sitä, että voin vielä saada firstin (70) mikä on se paras arvosana tutkinnosta. Kansainvälisen kaupan esseestä (jonka kirjoitin Suomen vientirakenteesta) sain 66, ja makrotalouden talouspolitiikkaan liittyvästä esseestä tuli jopa 74! Kirjoitin sen epäneutraalista rahasta (mikäli sellaista termiä on edes), eli että miten raha- tai veropolitiikan muutos vaikuttaa hintatasoon. Ja aina olen luullut etten osaa kirjoittaa. On aika huojentunut olo, kun tuntee ettei opiskele ihan turhaan tai tuloksetta!

Seuraavaksi täytyy käydä kunnolla tämän lukukauden kimppuun (vaikka se on alkanut jo hyvä tovi sitten...) Luvassa jännillä käännöksillä öh jotain analyysiä julkaistujen kirjanpitojuttujen pohjalta (että miten annetaan osta myy pidä arvioita osakkeista), neuvottelua, rahoitusta ja kansainvälistä talousjohtamista. Luettavaa noin kirja per kurssi, toiset vähän paksumpia kuin toiset. Eli kuria ja järjestystä elämään etti tuhraannu enempää aikaa!

Agenda

I have the results of both of my finance mid-terms as well as finance end-term and econ essays. Mid-terms were not bad, not brilliant, but ok as they are not destroying my average. 64 and 65 bring 67 down a bit, but luckily the weight is not too much. So a first (70) is still possible as I managed to work harder for end-term (75) and essays. In international trade module I wrote about Finnish export structure and got 66, and for monetary macroeconomics (74) the topic was non-neutral money (that is how fiscal and/or monetary policies that cause a change in money supply have an effect on price level.) I just have to keep going with this upward trend both this term and in final exams... We'll see. At least these results are somewhat encouraging, so I get more energy to work when I feel it's not completely wasted :)


Now I have to crack on with four new modules this term, including financial statement analysis, international financial management, advanced principles of finance and negotiations and decision support. These include too much reading, it's week 3 of the term and I am already behind :D This is the point when I just have to get organised, I can't afford losing more time.

Mid-terms done!

Nyt on pienesti aikaa hengähtää ja hengitellä rauhassa, rahoituksen puolenvälin kokeet on ohi. Yksi oli perjantaina ja toinen maanantaina. Tuloksia odotan kauhulla, en odota mitään valtaisaa menestystä...

Nyt vuorossa:

• Elämän järjestys, se pääsee vähän repsahtamaan kertauksen aikana. Tein jo budjetin loppuvuodelle kun kelalta tuli vihdoin päätös asumistuesta, jäljellä on kaikkia pikkujuttuja työpöydän raivaamisesta lähtien. Isoin juttu on ehkä seuraavien kolmen ja puolen viikon aikataulun teko, täytyy vähän selvittää päätä paperilla että muistan tehdä kaikki opiskeluasiat
• Lenkkiä & urheilua! Kortisonit on popsittu ilkeän flunssan jälkeen, ja olen pariin kertaan käynyt hiljalleen varovasti lenkillä. Tuntui hyvältä mutta rapakunnossa ollaan. Onnistuin varaamaan maanantaiksi joogan ja pilateksen salilta :)
• Työhakemuksia. Tästä liene tarpeellista mainita enempää, edellisessä postauksessa kirjoitin vähän aiheesta
• Opiskelua, sillä lukukausi lähenee loppuaan ja se tuo mukanaan deadlinet. Tehtävänä on kaksi kansiksen esseetä (näistä kuulenette lisää tuonnempana) ja rahoituksen end of term test. Haluaisin palauttaa asiat ennen viimeistä päivää että on aikaa chillailla (ja ahdistua siitä että olen täällä enkä kotona) vaikka se tuskin tapahtuu koska luulen GMAT-paniikin iskevän (se on pääsykoe maisteriohjemiin, voimassa viisi vuotta)

Now I have a small moment for slowing down a bit and getting unstressed after finance mid-term tests. One was on Friday and the other one on Monday. I'm waiting for the results slightly terrified as I am not expecting success...

Now on agenda:

• Sorting out my life, it tends to get very disorgansied while revising. I already did a budget until the end of the year as I finally got a (positive) decision about some Finnish student benefits, now I need to clear the desk and do a timetable/plan type of thing for the remaining three and half weeks to make sure I don't forget any assingments
• Runnning & sports! I have finished my steroids after a bad flu, so it's time to get back on shape. I have to take it easy though because I'm not very fit atm. And I finally managed to book a class for both yoga and pilates for Monday :)
• Grad job applications. No further explanation needed.
• Studying, because end of term approaches with two essays (economics) and one test (finance.) I would like to finish a bit earlier so that I could chill for a couple of days before holiday. Most likely chill won't happen, it will probably be replaced by GMAT panic.

Jobsjobsjobs

Nyt se alkaa. Enää ei voi yrittää unohtaa sitä faktaa että valmistun ensi kesänä ja sitten pitäisi olla töitä. ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ. Toki yksi vaihtoehto on vältellä pahaa maailmaa ja jatkaa akateemisessa putkessa maisteriin, mutta luulen että se saa odottaa vielä jonkun aikaa. Kesällä oli niin kiva olla töissä että maisteri taitaa vähän lykkääntyä. Enkä kyllä totta puhuakseni tiedä edes minkälaisen maisterin haluaisin tehdä...

Ensimmäisen työhakemuksen deadline on oli maanantaina, ja ajattelin samaa kyytiä aloitta koko rumban ja tehdä toisen perään sitten. Viikkovauhdiksi olen suunnitellut noin 1,5 hakemusta, tiedän että pitäisi tehdä enemmän, mutta muuten se alkaisi häiritä opiskelua. Ja jos ei ole hyviä arvosanoja, on aika turha edes hakea töitä koska niitä ei saa. kahksfjhkjsgda. (tänään on vähän tämmöinen päivä)

Hakemusprosessista vielä: joku voi ihmetellä että vain 1,5 hakemusta, ei se niin kauan aikaa voi viedä. Voi kyllä se vie, valitettavasti. Varovaisesti arvioiden käytin maanantaiseen hakemukseen pari tuntia taustatietoihin, viitisen tuntia organisaatioon tutustumiseen ja nettisivujen kahlaamiseen ja saman verran kysymysten vastaamiseen. Eli noin 12 h yhteen hakemukseen, ja helposti voi mennä enemmänkin.

Niin ja kuvia ei ole koska kamera/iPhoto on jumissa eikä halua siirtää kuvia. Katson sitä joskus kun on vähemmän kiire.

It has started. From now on I will be applying for graduate jobs like there is no tomorrow. Actually, I will graduate next summer and then I will have nothing to do unless I get a job. I am getting distressed about this issue... One option would be to keep avoiding the bad world and continue studying as I need to do masters sooner or later anyway. The thing is, I feel at the moment it should be later. Working over summer was so nice that I believe it might take couple of years before I return to uni. And to be honest I have no clue in which subject I would like to focus on, or which university or country to choose... Hopefully time will tell.


I submitted my first application yesterday, and should now continue with others. Pace should be at least 1.5 per week to allow enough time for researching the company. I know I should do more, but I must consider that I need to do my uni stuff too. And I shouldn't 'just do it' but do it well, otherwise it really doesn't help that I get a job if I don't get at least 2.1.


Btw no photos because either camera/iPhoto is upset and doesn't want to transfer pics. I will look into that later when I have more time.

Careers Fair

Olin keskiviikkona vähän pankkeilemassa entisen työnanatajani leivissä (leipäpalkalla) yliopiston öhmms ura-messuilla (?) Mutta siis ideana on että yritykset tulevat kampukselle kalastelemaan opiskelijoiden huomiota ja kasvattamaan hakemuslukuja. Ja tietysti päämääränä on laatu, ei määrä ja brändäys. Näistä syistä firmat tykkäävät lähettää paikalle kyseisen yliopiston alumneja ja pyytää vanhat kesäharjoittelijat mukaan.

Vähän syö tehdä tuollaista palkatta vaikka se on lyhyt aika, sillä yrityksillä olisi varaa maksaa. Yritän kuitenkin ajatella että teen sen opiskelijoiden eduksi, en niinkään firman, kertoakseni että se on mahdollista. Eikä se loppujen lopuksi niin vaativaa ole, ja saa käyttää pukua! Oli ihan kiva päivä, vaikkakin olen entistä hämmentyneempi omien urasuunnitelmieni kanssa...

Ensi viikon torstaina menen kertomaan kesätyöstäni yliopiston Investment & Finance Societyn tapahtumaan. Se järjestetään vuosittain ja olin siellä itse kuuntelemassa viime vuonna. Mielestäni se oli silloin erittäin hyvä ja inspiroiva tapahtuma, joten ajattelin että nyt on aika 'antaa takaisin' (tai miten se suomeksi meneekään) ja mennä itse puhumaan.

I was working for my summer employer on Wednesday at Careers Fair on campus. The idea is that companies come to campus to increase awareness of their internship and graduate programs and get better graduates to apply. Companies often like to send alumni from that university and also contact previous interns who are studying in that particular uni.


It's a bit annoying to 'volunteer' for such events even though it's not a full day, because I think companies would afford to pay you. I'm trying to think it's more for benefit for the students here, to encourage them to apply and tell that it's really possible to get a good internship. And after all the work itself is not demanding at all and you get to wear a suit! It was a nice day, but i'm even more confused with my career plans than I was before...


Next Thursday Invesment & Finance Society invited me to talk about my experience as a summer intern, what I did, where, how it was and most of all: how to get there. The event is organised annually, I was there last year and found it very helpful, so I thought it would be time to 'give back' and share my experience.

1 down, 7 to go

Perjantaina oli ensimmäinen koe, sisäistä laskentaa. Pelottavan helpolta tuntui, epäilen että jokin koukku jäi huomaamatta. Muutkin tuntuivat olevan samalla mielellä, mutta siinä tapauksessa vaarana on se, että jos koe tosissaan oli helppo ja kaikki selviytyivät erittäin hyvin, pisteitä saatetaan säätää vähän alemmiksi. Hhhh loputon spekulaatiokaan aiheesta ei auta, täytyy odottaa heinäkuun puoliväliin että tietää mitä sieltä ropsahtaa. Uskallan kuitenkin ehkäpä odottaa korkeaa 2.1 (lähempänä 70 %).

Yleisesti voisin taustaksi vielä sanoa koesysteemistä sanasen, koska se eroaa aika lailla Suomen tenteistä. Kurssin arvosana kostuu courseworkistä (öh kurssityö?) ja kokeesta, aineissa joita opiskelen painotus on yleensä 25 - 75 % tai 30 - 70 %. Eli koe on aika iso juttu. Esimerkiksi tuo sisäisen laskennan kurssi on käyty ennen joulua, jolloin piti kurssityönä oli essee 20 % ja tutorialien tehtävistä ja läsnäolosta saattoi saada max 5 %, ja perjantain paino on näin ollen 75 %. Sinänsä vähän ärsyttävä systeemi kun koko kurssin kattava tentti on vasta 6 kk sen jälkeen kun asiat on opiskeltu, eli vaikka ne olisi silloin osannutkin, väliin on tullut niin paljon muuta että melkein alusta saa aloittaa. Kohdallani systeemi toimii lisäksi vielä vähän huonosti kun en kovinkaan jaksa kurssin aikana panostaa muuhun kuin arvioitaviin asioihin kun tiedän että kaikki täytyy tehdä kuitenkin uudestaan alusta kolmen tai kuuden kuukauden päästä... Ei auta valittaa, näillä mennään.

Mutta kuten otsikosta näkyy, ei tämä leikki tähän lopu, vielä on paljon lystiä jäljellä! Kokonaista seitsemän koetta, ja piina kestää kesäkuun puoliväliin asti. Viikonloppu ei ole ollut ihan yhtä tuottelias kun sen olisi pitänyt olla siihen nähden että kahden viikon sisään on viisi koetta neljästä aineesta... Voin siis yhtä hyvin vähän kirjoitella lisää ja ajastella iloksenne muutaman postauksen ensi viikolle!

I had my first exam on Friday, Management Accounting, great fun. NOT. It felt kind of scaringly easy, I'm afraid I missed the catch of the question. On the other hand, my coursemates felt the same too, so maybe it actually was easy. But then they might adjust marks downwards if everybody did very well. Endless speculation is not going to help though, I have to wait until mid July to find out the result. I kind of expect a high 2.1 (something closer to 70 % than 60 %) but we'll see.


Overall a couple of words about the exam system. A grade of a module consists of coursework (a mix of essays, reports, mid-term, end-of-term) and an exam. For my modules the weighing is usually 25 % -75 % or 30 % - 60 %, respectively, so the exams are quite a defining thing for your grade and the degree itself. Every exam I take this year counts 6.25 % towards my degree result, ie my second year gives me 50 % of my final grade. That is scary. So I still have 7 of 8 exams left and I surely should be doing something else than blogging, especially when my weekend hasn't been too productive considering that I will have five exams of four subjects within next two weeks... I'm going to be a zombie on 4 June when it is the culmination of terror: two exams in a day, which is of course Saturday. Wish me luck.

Open day / now also in English!

(People who wish to read in English scroll down please)

Olin myös kuukausi sitten töissä Management Schoolin tutustumispäivänä (open day), mutta asioilla on tapana jäädä. Onneksi osa asioista toistuu (kuten tutustumispäivät) ja niistä voi bloggailla sitten vähän myöhemmin.

En ole tainnut juurikaan puhua töistä, joten nyt seuraa vähän uusia juttuja. Olen syksystä asti työskennellyt Student Ambassadorina Management Schoolille, meitä on reilu 20 ja tehdään töitä eri projektitiimeissä. Pääasiassa toiminta keskittyy työllistymisen parantamiseen ja promootioon uusien opiskelijoiden "houkuttelemista" varten. Lisäksi tehdään joitakin yhteistapahtumia nykyisille opiskelijoille, kuten glögiä vikalla viikolla ennen joululomaa ja pari viikkoa sitten vuokrattiin yhden baarin alakerta, kutsuttiin pari opiskelijoiden bändiä esiintymään, tarjottiin pizzaa ja myytiin sitten lippuja, joista tuotto meni hyväntekeväisyyteen. Muita projekteja ovat olleet videot nettiin Lancasterista ja kampuksesta (lähinnä kansainvälisille jotka eivät pääse tutustumaan paikan päälle), facebook-sivun ylläpito ja business game foundation-opiskelijoille. Foundation year on tarkoitettu pääosin Euroopan ulkopuolelta tuleville, ja se täytyy läpäistä ennen kuin voi jatkaa yliopistoon. Tarkoituksena on rahannyhtämisen lisäksi parantaa kieli- ja ryhmätyötaitoja sekä tutustuttaa eurooppalaiseen työskentely- ja opiskelukulttuuriin (kai.) Business game oli heille vapaaehtoinen, mutta suosio oli melko suuri. Ajatuksena oli kehittää vihreä (luontoystävällinen / kierrätys etc) liikeidea ja tehdä siitä presentaatio, jonka perusteella voittaja valitaan. Välissä oli kuitenkin kolme vaihetta, joista sai palautetta mentoreilta (kuten minulta.) Näitä välivaiheita ei arvioitu lainkaan, tarkoituksena oli auttaa projektin kanssa ja saada mahdollisimman hyvä lopputulos kaikille. Ilmeisesti he tykkäsivät tästä, palaute on ollut hirveän hyvää, voi olla että ensi vuonna laajennetaan joko kotimaisiin lukioihin tai ulkomaille yhteistyökouluihin!

Tutustumispäivät taitavat viedä kuitenkin eniten aikaa. Sinänsä on mukavaa että konsepti on hiottu, täytyy vain löytää ihmiset toteuttamaan sen. Tiedekunta hoitaa paikalle kaikki akateemiset henkilöt, meidän tehtäväksemme jää hoitaa että kaikki sujuu ja kävijät ovat tyytyväisiä. Tutustumispäivät ovat tammi-maaliskuun aikana, mutta tiimi kootaan jo syksyllä. Ennen joulua rekrytoidaan ja koulutetaan oppaat, jotka vetävät kierroksia kampuksella kertoen mitä meillä on tarjota ja näyttävät myös tyypillisen huoneen. Pääkallopäiviä varten kahvila-alue (Hub) järjestetään edellisenä päivänä ja samalla laitetaan julisteita ympäriinsä. Aamuksi tosin jää aina jotakin, mutta aloitus on melko liukuva niin se ei haittaa. Suurin osa tulee kuitenkin kauempaa, joten ihmiset saapuvat vähitellen ennen puoltapäivää tai viimeistään yhdeksi, jolloin alkaa varsinainen ohjelma puhujien ja kysymys & vastaus -session kera.

Student Ambassadorit kertovat opiskelijanäkökulmaa näiden puheiden aikana sekä yleisellä tasolla että ainekohtaisesti, riippuen millainen puhe on kyseessä. Pääosin toiminta kuitenkin keskittyy vastaanottoon,  ohjaukseen oikeisiin paikkoihin ja ns. "yleiseen hengailuun," joka tarkoittaa sitä että mennään puhumaan ihmisille. Usein käy niin, että alkuun ei ole mitään kysymyksiä, mutta kun istahtaa alas ja alkaa selittää jotakin niin kysymyshanat aukeavat, jolloin siinä voi vierähtää helposti vartista puoleen tuntiin. Mutta henkilökohtaisesti se on paras osa, silloin on ainakin siinä uskossa, että voi konkreettisesti tuoda lisäarvoa tuleville opiskelijoille.

Ja otsikon mukaisesti ajattelin kokeilla, miltä tuntuisi kirjoittaa myös englanniksi kun kaikki ystävät eivät suomea osaa. Lisäksi olisi minunkin ehkä hyvä kirjoittaa jotakin muuta kuin pelkkää business-englantia. Ajatuksena on, että pääkieli on edelleen suomi, mutta loppuun tulee tiivistelmäntapainen englanniksi. Täysin vapaasti käännetty, sisältää samat ydinkohdat, mutta en takaa että on ihan sama.

Ok thanks if you had the patience to stay with me until down here. Also a word of warning: most likely this is full of grammar errors but I don't really care right now. This not assessed and doesn't count towards my degree result. If you don't like it nobody forces you to read it. 


I decided to try how it feels like to write in English since most of the things I blog about actually happen in English and I sometimes struggle a bit trying to express everything in my native language. So, my dear English speaking friends, welcome to my blog! This is about me, Anna, a second year business student in Lancaster, who started blogging to keep her Finnish family and friends updated about how she is doing. So focus is on my everyday life, which is not very exciting here. It might get exciting when I travel, because I still keep blogging when I'm outside Lancaster. In addition to university life another issue controlling my life is food ('ruoka' in Finnish, I believe it has most tags.) I love it. Second-hand shopping ('kirppis') is also a great thing, but I do my best to avoid it right now.


Back to business. The title says Open Day, and that is something this post should be about. I work part-time as a Student Ambassador, and we organise these Open Days among other things. (Other things include for instance socials for Management School students, employability things like speed networking, updating Facebook-page and mentoring in business game for foundation year students.) Actually Open Days were the reason why I applied to be a Student Ambassador in the first place as I was a tour guide last year, showing the campus to prospective students and their parents. As an ambassador you do a bit different stuff: train tour guides, give a talk for students and represent student view in general. The part I enjoy the most is just "hanging around" in Hub (which is a café area where the whole thing takes place) and talking to people. Usually people don't have questions when you ask, but as soon as you take a seat and start to talk something general, there will be so many questions you find yourself chatting there for almost half an hour...


oh and the name of this blog is Anna moves to England.


EDIT: If you want to comment here are some translations: 'lähetä kommentti' means post a comment and 'esikatsele' is preview. Then it probably wants you to type in the letters above the box to make sure it's not spam. By clicking 'tilaa sähköpostitse' you subscribe the comments.

Maailman napa: yliopisto

Elämäni pyörii tällä hetkellä aivan täysin yliopiston ympärillä. Siellä tietysti opiskellaan päivisin, luennoilla ja tutorialeissa, tauoilla ollaan yliopiston kirjastossa tai oman collegen common roomissa tai keittiössä. Illemmalla on usein tapaamisia yliopistoon liittyviä opiskelijajärjestöjä koskien ja sitten voi mennä joko opiskelemaan vähän lisää kirjastoon tai kotiin, jossa on kämppiksinä yliopistokavereita. Tai sitten voi mennä hengailemaan lähellä asuvien opiskelukavereiden kanssa ja puhumaan yliopistoasioista. Viikonloppuisin voi mennä yliopistokavereiden kanssa ulos ylioppilaskunnan klubille.

Vapaa-ajalla voi nähdä vähän lisää opiskelukavereita erilaisten yhdistysten, kuten Photography Societyn, tapaamisissa. Lisäksi voi olla Faebookin ja Skypen kautta yhteydessä niihin opiskelukavereihin, jotka eivät tällä hetkellä ole Lancasterissa vaihdon tai placementin takia. Urheilupuolen voi hoitaa yliopiston salilla ja uimahallilla.

Koska elämässä ei voi olla liikaa yliopistoa, siellä voi olla myös osa-aikatöissä student ambassadorina. Varsinaiseen työnhakuun yliopisto ei suoraan liity, mutta careers service järjestää workshoppeja ja meet the employer -tapahtumia, varmuuden vuoksi. Yliopisto koordinoi myös mentor-ohjelmaa.

Aikakäsitys on luonnollisesti jaksottunut yliopiston mukaisesti kymmeneen opiskeluviikkoon per lukukausi, väliin neljän viikon loma (paitsi kesällä pidempi.) Yleensä ei ole mitään käsitystä normaaleista viikkonumeroista, eikä välttämättä päivistäkään. Kuka nyt päivämäärää kaipaa jos kaiken voi ilmasta tyyliin tiistai, viikko 4?

Yksitoikkoista? Kyllä. Kaipaanko vaihtelua? Kyllä. Mistä sitä saisi? En tiedä.

Kirjastoraivarit

Yliopiston kirjasto on useimmiten yhtä tyhjän kanssa. Oli aivan ehdottomasti oikea päätös käyttää yli 200 € ensimmäisen vuoden kirjoihin. Tänä vuonna investoinnin täytyisi olla yli 450 € jotta kyseistä paikkaa voisi vältellä kurssikirjojen osalta. Kohonnut kustannus johtuu suuremmasta määrästä kursseja ja siten myös kirjoja, sekä epäedullisemmasta valuuttakurssista. Viime vuonna sain kirjani ostettua suunnilleen 1€=£0.90 kurssilla tai jopa paremmalla, kun tämän syksyn kirjojen kurssia painoi Kreikka ja muut ongelmat. Nyt kurssi näyttäisi olevan 1€=£0.83, tosin puntaa taitaa olla heikkenemään päin. Toivotaan näin.

Yhtä kaikki, tämä vuonna olen joutunut aivan liikaa tekemisiin kirjaston kanssa. Viime vuonna kaveri osti vain pari kirjaa ja ramppoi lopun aikaa kirjastossa uusimassa lainojaan. Ajattelin että voisin itsekin kokeilla tuota vaihtoehtoa ja säästää. No, ongelma oli kuitenkin siinä, että hänen kursseillaan oli ilmeisesti hieman vähemmän opiskelijoita. Totesin, että kirjoja on mahdoton saada silloin kun tarvitsee, sillä niitä on max 10 per 200-300 opiskelijaa... Olen valittanut asiasta kirjastotädeille, tutoreille, kauppispuolen kirjastotädille ja kaikille mahdollisille tahoille. Tulos on se, että lopulta lähes kaikki kirjat ovat pikalainoissa, jotka ovat joko 24h tai ennakkoon varattavia 3h lainoja (mikä sinänsä ei paranna saatavuutta juurikaan, ei parissa tunnissa ehdi lukea kuin kappaleen tai max kaksi, tehtävistä puhumattakaan.) Ainoa aika, jolloin niitä voi saada pidemmäksi aikaa, on viikonloppuna. Siinä kuluvat sitten mukavasti vapaat viikonloput. Perjantaina pitää lusia kampuksella varttia vaille seitsemään jos haluaa kolmen tunnin lainan viikonlopuksi. Eihän mulla onneksi olisi mitään muuta tekemistä ollutkaan... Lisäksi pikalainojen sakot ovat punnan per tunti, ettei niitä todellakaan voi pitää yhtään ylimääräistä. Muuten olisi voinut jo samantien ostaa koko kirjan. Tosin toisesta kansiksen kirjasta ei ole yhtään pikalainaa, varasin, mutta menee ainakin viikko ennen kuin saan sen. Ja koska pitkiä lainoja on vähän, kirjan saa vain viikoksi kun varauksia on niin paljon.

Lisäksi tuntuu järjettömältä ostaa 50 euron kirja, kun suurin osa käsiteltävistä aiheista perustuu viime vuoden kurssin pohjatietoihin ja artikkeleihin (joista saa tietenkin maksaa erikseen.) Ja kirjan jälleenmyyntiarvo on lähes nolla, koska se on kansainvälistä financial accountingia, jonka standardit muuttuvat lähes joka vuosi.

En ole satavarma, mutta mulla on se käsitys että mun suomessa opiskelevat kaverit ei todellakaan käytä näin paljoa rahaa kirjoihin tai menetä yhtä paljon hermojaan odotusajoissa. Pfff. Ja sitten kirjasto on tietty myös niin ruma että silmiin sattuu.

Kaapuvaellus

Vuosi sitten lähdin jouluksi paljon aikaisemmin kotiin, joten pari viikkoa sitten tuli täysin yllätyksenä kun näin tällaiseen asuun pukeutuneen henkilön, ilman hattua tosin:

Kuva on täältä, tohtorinkaapu hattuineen.

Olin että jaha, on joku akateeminen seremoniajuttu varmaan. En ollut koskaan ennen nähnyt noita kaapuja läheltä, aika vaikuttavia ovat kun hulmuavat ympäriinsä. Ja sitten tuli lisää:

Maistereita Oxfordista

Eikä tässä ollut vielä kaikki, jossain vaiheessa eteeni lävähti värien kirjo, osalla oli harmaa kaapu:

Kuva täältä

Tässä vaiheessa kuitenkin tajusin, että kyseessä taitaa olla maistereiden ja tohtoreiden valmistuminen. En ensin tullut ajatelleeksi sitä lainkaan, koska kaikki kandit valmistuvat kesäisin, eikä korkeampien tutkintojen valmistumisajankohta ole mitenkään minua lähiaikoina koskettava. Kunhan saisi kandin pakettiin (tai kääröön oikeammin!)

En ole kovin perillä väri- tai hattukoodeista, sen verran tiedän, että ne kertovat jotakin jos osaa tulkita. En myöskään ole varma, millainen ero näillä mainutuilla on kandin kaapuihin (tai miksi niitä ikinä kutsutaankaan, englannniksi se on gown), mutta jos en aivan väärin muista kavereiden viime kesän valmistumiskuvista, niin se taitaa olla mustempi, ja ehkä vähemmän huppuisa. Saa valaista mikäli kokee tietävänsä asiasta jotakin joka viisastuttaisi minua. Omia kuvia ei muuten valitettavasti ole päivältä, koska oli kiire säntäillä ympäri kampusta palauttelemassa töitä ja kirjoja ja opiskellessa. Laiskuudellakin saattoi olla osuutta asiaan.

Ja valitettavasti tämä ei ole ajastettu postaus, olen yrittänyt epätoivoisena nukkua jo kolme tuntia sitten, mutta annoin periksi. Mihin uni voi yht'äkkiä loppua, kun sitä on riittänyt kuukausikaupalla yli oman tarpeen? Tänään ei voi syyttää edes päikkäreitä. Kohta uusi yritys, toivottavasti paremmalla onnella. 

Vaan kuinkas sitten kävikään (eli miten tänne päädyttiin)

Kun päätin hakea Britanniaan opiskelemaan en tiennyt Lancasterin olemassaolosta eikä se alunperin edes ollut hakulistalla. Täällä sitä kuitenkin ollaan, ja tarkoitus on nyt vähän valottaa mistä tämä sattumien summa johtuu. Aluksi Skotlanti oli vaihtoehtona siinä missä Englanti, mutta se karisi nopeasti pois. Tulin siihen tulokseen, että loppujen lopuksi on aika sama opiskella neljä vuotta ilmaiseksi tai kolme vuotta maksullisesti, sillä aika on rahaa. Lisäksi yhteydet Skotlantiin ja sieltä pois ovat huonommat kuin Englannissa, samoin kuin sää, eikä paikallisia voi ymmärtää. Realistisia vaihtoehtojakin oli vähemmän siellä suunnalla, joten päätin keskittyä kokonaan Englantiin. Edelliset aivan täysin subjektiivisia mielipiteitä, joillekin Skotlanti toimii hyvin, mutta koin ettei se olisi minulle hyvä vaihtoehto. Käyn mieluummin kylässä.

Pahoittelen etukäteen valtavaa finglishin määrää, mutten osaa puhua opiskeluasioista kokonaan suomeksi. Päädyin valtavan googlettelun, rankingien, keskustelufoorumien, yliopistojen sivujen ja valehtelematta viiden kilon esitepinon jälkeen hakemaan lähinnä erittäin hyviin yliopistoihin muutamalla "varmalla nakilla" varustettuna. Manchester oli pohjoisin, Warwick ainoa kampusyliopisto, muut olivat Lontoossa. No, hyvistä arvosanoista (mutta jo saavutetuista, se on aina vähän hankala juttu jos ne ei voi asettaa ehtoja) huolimatta tarjouksia (offereita) ei tullut, ainoastaan unsuccessfulleja. Siinä sitten suru puserossa hain extrassa (täydennyshaku touko-kesäkuussa niille joilla ei ole offerin offeria) Nottinghamiin, joka hyvin nopeasti kertoi ettei ole kiinnostunut minusta. Tämän jälkeen iski paniikki, sillä hakuni yliopistoon Suomessa ei näyttänyt lupaavalta, suurimmalta osin myöhäisherännäisyyden takia (ei ollut tarpeeksi aikaa lukea pääsykokeisiin, vain pari kuukautta), joten pelkäsin jääväni täysin ilman yliopistopaikkaa missään maassa ja joutuvani toiselle välivuodelle, joka ei olisi toivottu (toisin kuin ensimmäinen.)

Olin täysin kujalla sen suhteen mikä linja pitäisi valita. Muutamia epävarmuuden hetkiä lukuunottamatta olin varma, että haen kauppatieteelliselle linjalle. Koko systeemi on täällä aika erilainen Suomeen verrattuna: täällä haetaan jo kandissa tietylle erikoistumisalalle ennen kuin opiskelut edes alkavat. Täällä on Business Studies -vaihtoehtoja, jotka sisältävät vähän kaikkea markkinoinnista kirjanpitoon, mutten kuullut kovin mairittelevia kommentteja noista kursseista ja päätin ennemmin erikoistua vähän. Hain alunperin lähestulkoon vain management-painoitteisille kursseille, koska olin aika peloissani kansantaloustieteen tai rahoituksen matemaattisuudesta. Ja onnettomasti olin kirjoittanut matikan huonosti, joten jouduin luopumaan toivosta rahoituksen suhteen, sillä hyvät yliopistot usein vaativat hyvän arvosanan matematiikasta jos se on kirjoitettu. Rahoitus olisi siis ollut ykkösvalinta.

Extrassa panikoidessani kävin sekä ainekohtaisia että overall-rankingeja läpi ja selailin sitten sen mukaan katsomaan sekä koulujen nettisivuja että mahdollisia vapaita paikkoja. Aluksi pitäydyin yliopistoissa ja kaupungeissa, joista olin joskus elämäni aikana kuullut. Lancaster oli kuitenkin aika tasaisen hyvä eivätkä nettisivut olleet kamalat ja päätin katsoa mitä sillä on tarjota, kampuksesta huolimatta. Management oli täynnä, mutta Finance & Management Studiesissa oli vielä vapaita paikkoja. Päätin hetken mielijohteesta hakea, enmätonnenytkuitenkaanpääse -asenteella, sillä arvosanavaatimus oli korkeampi kuin osalla yliopistoista joista olin saanut hylkäyksen. Kului kauan, enkä odottanut mitään hyviä uutisia, olin aika varma että minut on täysin unohdettu. Päivänä eräänä, pitkän Sellon kirjastossa vietetyn illan jälkeen minua kuitenkin odotti unconditional offer! Se on paras mitä voi saada, ei tarvitse tehdä mitään lisää, conditionalissa vaaditaan lähettämään papereita tai tekemään kielikoe (joka on yleensä suomalaisille täysin turha, silkkaa rahanmenoa.) Hyväksyin sen sitten melko pian, alistuen iloisena kohtalooni tulevaisuudesta tuppukylässä. Seuraavana päivänä oli latinan pääsykoe, joka arvattaen meni loistavasti ilman stressiä kun korkeakoulupaikka oli jo taskussa. Sen jälkeen oli toinenkin, mutten halunnut latinan vuoksi jäädä Suomeen. Jos talous- ja sosiaalihistoriasta olisi tullut paikka, olisin saattanut miettiä kahdesti. Ei tullut niin ei tarvinnut.

Tässä juhlitaan synttäreitä ja yliopistopaikkaa.
Piian kuva.

Eli hups, sitä päädyttiin sitten opiskelemaan pääaineena rahoitusta, johon uskoin ettei yhden huonon yo-arvosanan takia ollut saumaa, paikkaan, jonne en olisi alkuunkaan ajatellut koskaan meneväni, saati asuvani. Ja sitten kun pääsin tänne paikan päälle, mulle alkoi pikku hiljaa valjeta että tämä on vähän parempi yliopisto kuin kuvittelin :D Accounting and Finance -laitos on kai maan viidenneksi paras. Oho.  Eli loppu hyvin, kaikki hyvin, ainakin haun osalta. Olen ehdottoman tyytyväinen valintaani, mutten tiedä hakisinko jonnekin muualle mieluummin jos olisin uudelleen samassa tilanteessa. Todennäköisesti. Täällä vain on niin kuollutta ja rumaa kun on tottunut Helsinkiin. (Tänään on vähän tämmöinen päivä taas...)

Nykyisempiä kuulumisia tulee kun saan ladattua kameraa että voin purkaa kuvat. Mun laturissa onkin näköjään US eikä UK pää niin sitä ei saa yleensä ilman lievää voimakkaampaa väkivaltaa tungettua pistorasiaan. Jotenkin kuitenkin onnistuin vahingossa ensimmäisellä kerralla, nyt täytyy suunnata adapterikauppaan sillä väkivallattomasti en enää onnistu.

Pullaa ja parempi mieli

Rohkaistuin ja kysyin Sainsbury'sin leipomo-osastolta tuorehiivaa (sitä ei myydä täällä normaalisti mistään hyllystä), kuivahiiva on ok mutta jotenkin epäilyttävää silti. Eilen oli sitten korvapuusti- ja opiskelupäivä. Hurjan etsinnän jälkeen onnistuin löytämään rei'ittimen sillä paperitasausjutulla ja olen nyt mapittanut ahkerasti kaikkea paperista opiskelumateriaalia. Ja ostin kansiksen kirjan. Se on aika sympaattinen (!), en ikinä uskonut että niin voisi olla... Se on kompakti ja aika pieni. Lörppöys on miinusta mutta ei mulla kyllä ole yhtään jämäkkää kurssikirjaa täällä. Tänään kampuksella ainakin kuuteen, eväänä jauhelihasoppaa, korvapuusti, omena, banaani ja mozzarellasalaattia.

Vanha kuva, sama lopputulos.

Aamuheräämiset onnistuvat ihan siedettävästi jo mutta aamunopeus on jotain ala-arvoista, niin ettei nopeudesta edes puhua. Tänään vasta 1,5 h heräämisestä ovesta ulkona. Jos tätä menoa jatkuu, mun täytyy alkaa herätä viimeistään seitsemältä. Oh dear.

Kuri & järjestys

Voisiko jostain saada aikaa ja mikroekonomistin aivot?

Vastatus: Ei, mutta molempia voi yrittää kehittää. Pff.

Mikroekonomistin aivojen kehittäminen vaatii valitettavasti aikaa. En tykkää. Miksi ihmeessä otin mikroa? Lisäksi rahoitussuoni on nyt hukassa. Olin ihan ässä ennen mutta nyt jumittaa ankarasti. Eieieiei.

Millä tästä selvitään?
1. aamupala (muuten ei jaksa)
2. priorisointi + tehokas ajankäyttö
3. synkronoi kalenteri koneelta ipodiin ja lisää muistutukset
4. kirjakauppaan / amazoniin ostamaan lisää kirjoja
5. viikottainen aikataulu lukemisista luennoille + seminaarikysymyksistä
6. nukkumaan ennen yhtä
7. ei ulos halloweenina
8. harkitse kahdesti ennen mitä tahansa ei-opiskelu aktiviteettia joka veisi enemmän kuin kaksi tuntia

Hukassa

Koskee sekä minua että tavaroitani. Blogissa ei ole lähitulevaisuudessa kuvia, koska ei ole kameraa. Tuntuu pahalta että se vietiin, olisi edes muistikortin jättänyt. Onneksi tyhjensin kuvat katkarapuleipä-päivänä niin ei mennyt kuin 150-200 kuvaa. Hirveä sähläys nyt asioiden kanssa, hakemuksen saa tehtyä onneksi netissä (kiitos suomalaiset järkevät järjestelmät!), mutta jospa olisi netti. Kotona ei ole, taaskaan. Täytyy siis kampukselta hoitaa kaikki asiat eikä se ole kovin kätevää. Etenkin kun unohti laturin seinään kotiin ja akku loppuu ihan just. Täytyy löytää laturillinen mac-ystävä pian. Odotan kauhulla hakemuksen täyttöä koska voi olla että joudun vielä soittamaan poliisiasemalle Glasgowhun. Voin kertoa että glasgowlainen skottiaksentti on tottumattomalle täysin mahdotonta ymmärtää.

Tänään oli ensimmäiset seminaarit ja tuli hukkaolo aivan selkeästi. Alku on aika kankeaa vaikka asiat ovat suoraa kertausta viime vuoden jutuista KAIKILLA kursseilla. Luulen että ongelmana on vain rutiinin puute ja laiskuus, eli ei mitään mitä ei saa korjattua kunnon kirjastoviikonlopulla. Ja mun on pakko järjestäytyä että saan nukuttua enemmän.

Jos on hyviä tai huonoja kokemuksia digikameroista niin niitä kuunnellaan mieluusti. Uuden hankinta on edessä ja ahdistun vaihtoehtojen tulvan ja teknisten ominaisuuksien edessä. Jotain puhetta on ollut canonin SX- ja G-sarjoista mutta olen avoin muillekin malleille. Olen tosin aika merkkiuskollinen tässä(kin) asiassa.

Muita kadonneita asioita:
- kiina-sormus
- norsuketju
- motivaatio
- edit: Hp:n uudehko all-in-one kirjoitin

Ei toimi

Kylla se nyt vaan on niin etta asiat ei toimi kovinkaan mukavasti taalla. Ainakaan aluksi. Mulla on ollut jatkuvia ongelmia netin kanssa, alkuun toimi kotona hyvin mutta sitten kun piti paasta kampuksella nettiin niin eiei. Kavin helpdeskilla itkemassa asiaa ja sanoivat etta niilla on ongelmia maceilla. Siispa odotin viikon. Netti toimi satunnaisesti kunnes tuli paiva jolloin vain sisaankirjautumisikkuna toimi ja muiden sivuen lataus kesti ikuisesti. Ei hyva, helpdesk kutsui jalleen (tama siis eilen kun luennot alkoivat.) Taman kerran lyhyen aikavalin tulos oli jokseenkin toimiva netti kampuksella. Olin iloinen. Iloa kesti siihen asti kunnes paasin kotiin myohaan illalla ja tajusin etta kotona netti ei toimi gmailia ja googlea lukuunottamatta, mutta googlesta ei pystynyt avaamaan hakujen tuloksia... Olin lisaksi ongelmissa kun lukujarjestyksessa oli viimeksi kun sen tallensin viela joitakin luentosaleja vahvistamatta joten en sitten voinut tarkistaa missa aamuluento piilee. Veikkaamalla voit voittaa, koskee myos luentosaleja. Osuin oikeaan jopa kahdesti perakkain, palkintona rahan sijasta oikealle luennolle eksyminen. Mmm joo. Tanaan ei netti toimi kunnolla kampuksellakaan, mm verkkopankkiin ja muille kirjautumista vaativille sivuille paasee vaan kirjastosta. Siksi ei ole kaikkia kirjaimiakaan nyt. Arsyttaa.

Tie vie, kuinkas ollakaan, helpdeskille. Ei VOI olla nain vaikeaa.

Muita kivoja yllareita:
- kesasailossa homehtuneita kenkia
- purkkatahrat kokolattiamatossa
- yliopiston intranet kaatui eilen = ei luentodioja, kurssi-infoja, lukujarjestysta tms "turhaa" saatavilla
- paketteja ei voi noutaa postista, vaan ne pitaa noutaa pakettitoimistosta joka on piilossa. Ikavoin collegen 24/7 portereita
- kampus tayttaa kesa-Helsingin standardit tyomaakaivantojen suhteen. Samanlaista ellei pahempaa sukkulointia luvassa maaliskuuhun asti
- luentosalit on tapotapotaynna. 10 min etukateen hadin tuskin riittaa jos haluaa istua kaverin kanssa. Vaihtoaika luentojen valilla 10 min. Kipitys kampuksen paasta paahan 10 min
- paljon kamaa hiekkakivipolyssa kun korjaaja kavi pulttaamassa patterin takaisin seinaan kiinni

Vanhoja jarjettomyyksia:
- yleton kateisen kaytto, jonka lisaksi 20 puntaahan on niin iso seteli ettei siita kaupassa meinaa olla antaa takaisin. "would you have anything smaller than that?" ei voi olla todellista.
- bussissa vain yksi ovi josta mennaan seka sisaan etta ulos
- yksi kurssikirja maksaa £50. Kursseja on kahdeksan. Voi laskea jos uskaltaa.

Reppu pakattu!

Huomenna alkaa virallinen kampusehengailu. Kampuksella ainakin 12-22 josta kolme tuntia luentoja, pari tuntia tapaamisia, lisäksi urheilua ja väliajalla epämääräistä hengausta ja byrokraattisten asioiden hoitoa. Saa nähdä millainen sotku tuostakin syntyy. Reppu on konetta lukuunottamatta pakattu, eväät odottavat kaapissa (nuudeliwokkia, päärynä, viinirypäleitä, suklaakeksi) ja pitkällisen harkinnan jälkeen vaatteetkin on valittu. Vaatteet ensimmäisenä koulupäivänä (tai yliopistopäivänä, ihan miten vaan) ovat tärkeä juttu. Pitää muistaa näyttää jokseenkin normaalilta että ihmiset uskaltaa puhua, tosin mukavuus on ykköskriteeri päivän ollessa noin pitkä. Säätä emme ole ottaneet huomioon sillä on ollut hyvin kaunista viime päivät. Niin kaunista että huomenna varmaan sataa koska kolmeen päivään ei ole satanut ja sitten täytyy laittaa kumpparit ja sadetakki, mikä ei ole lempivaihtoehtoni huomiselle.

On vähän orpo olo kun pitää mennä yksin luennoille. En sinänsä ole mikään laumasielu, mutta viime vuonna ehdin jo tottua siihen että kämppiksillä, naapureilla ja monilla kavereilla oli paljon samoja luentoja. Lisäksi istuin koko vuoden tietyn porukan kanssa ja siitä yli puolet on karannut täksi vuodeksi ulkomaille. Rontit. Loput päättivät ettei kirjanpito ole heitä varten. Ei se ehkä minuakaan varten ole, mutta se on toisenakin vuonna pakollista, pöh.

Otin eilen kosketusta opiskelijan arkeen (juhlintaahan tässä on kosketeltu jo viikko) keittämällä kaurapuuroa aamupalaksi. Ei se mannapuuroa hakkaa mutta syötävää ja ravitsevampaa. Kaasuliesi on muuten supernopea ja tehokas. Tuntuu tosin että matalan lämmön ylläpitäminen on aika mahdotonta, täytynee vähän vielä perehtyä asiaan.

Note to self: Älä ota päikkäreitä sunnuntaina kuuden maissa. Kirkonkellot kutsuvat puoli seitsemän iltamessuun yli vartin ajan.

Missä on pitkä viikonloppu?

Vastaus: jonkun muun lukujärjestyksessä. Ehkä niitä ei enää myönnetä toisen vuoden opiskelijoille... Keksin että yliopiston intrassa on todennäköisesti lukujärjestykset saatavilla. En tiedä oliko se hyvä vai huono asia että katsoin, nyt joka tapauksessa näyttää siltä, että saan sanoa jonkinlaiset hyvästit viikonloppumatkailulle ellen kovasti halua olla poissa luennoilta. Ennen oli hyvin helppoa lähteä torstai-illalla melkein suoraan luennoilta Glasgown suuntaan. Perjantait olivat kätevästi kokonaan vapaata. Ihan kuin ei olisi tarpeeksi paha että joutuu lusimaan luennoilla perjantaisin (Suomessa ei usein ole lainkaan perjantaisin opetusta) vaan luennot ovat iltapäivällä neljästä kuuteen. Lisäksi olen selkeästi tehnyt paljon jotain pahaa sillä osakseni koitui kaksi muutakin kello viiden luentoa. Huomatkaa myös, että päivät ovat lukujärjestyksessä vaaka- eikä pystysuunnassa. En ihan osaa vieläkään hahmottaa noin päin kunnolla, teen aina "normaalin" version itselleni.

Lukujärjestys Michaelmas 2010

Tiedostan ettei tuo nyt niin paha viikkotuntimäärä ole, ärsyttävästi aseteltu vain. Kauppatieteiden opiskelijoiden ei tunnetusti tarvitse juurikaan roikkua luennoilla, opetusta on noin puolet siitä mitä luonnontieteissä on. Läsnäolopakkoa ei myöskään yleensä tunneta. Tulossa on omaan alaan verraten paljon, viime vuonna oli 10 h / vko jotka pääsääntöisesti sijoittuivat 11-16 välille. Silloin olisi ehkä jopa joutanut ramppaamaan epämääräisempiinkin aikoihin pitkin päivää kun asui kampuksella, nyt jos käy välillä kotona siinä on aika suuri riski jäädä sille tielle. Eikä kolmeen tuntiin taida oikein ehtiä. Toisaalta lukujärjestykseen sisältyy jännä uusi aspekti, täytyy uskaltautua Management Schoolia ja George Foxia kauemmaksi.

Toinen lukukausi jatkaa samalla moodilla, tosin keskiviikko on vapaa. Mitä järkeä on keskiviikkovapaassa? Vähemmän järkeä olisi varmaankin vain tiistaivapaassa. Olen vuosien varrella tottunut siihen, että keskiviikko on pitkä aktiivipäivä, joka sisältää koulun lisäksi treenit, isovanhempikyläilyn ja kuvataidekoulun. Päivän pituus 7-21. Täytynee uusiutua ja yrittää välttää keskiviikkovelttoilua, voi tulla jännät paikat. Taidan tosin mennä hieman asioiden edelle, tämä tulee ajankohtaiseksi vasta tammikuussa. On kyllä hyvin jännää kun on erilainen lukujärjestys pitkin vuotta kuten yläasteella ja lukiossa. Samojen kurssien tahkoaminen samoissa luentosaleissa viikosta toiseen koko vuoden ajan oli hieman rasittavaa.

Vähän tuli negatiivissävytteinen postaus mutta olen kärttyinen koska palelen. Enkä vieläkään tykkää pitkän viikonlopun menetyksestä.