Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tukholma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tukholma. Näytä kaikki tekstit

maanantai 7. helmikuuta 2011

Tukholman kaupungintalon torni

Olin etukäteen tietoinen siitä, että myös kaupungintalon torniin pääsee käymään. Tämäkin on melko must-see, jos kunto ja polvet kestävät. Nousu on muistaakseni noin 10 minuuttia.

Päämäärä



Nousu sinänsä ei ollut niin paha kuin ajattelin, osittain se saattoi johtua mielenkiintoisista ratkaisusta: suht kauan portaiden sijaan oli "ylämäkeä" ja kulmissa muutama porras.



Up you go

Hassut mutkat kulmissa

Viimeiset portaat, kylmyys ja ihana tervan ja puun tuoksu
Syy kiipeämiseen + Gamla Stan  


lauantai 5. helmikuuta 2011

Tukholman kaupungintalo




Ai että. Ehdottomasti parhaita paikkoja missä olen ikinä käynyt. KÄYKÄÄ tekin. Tämä on aihe josta voisi vuodattaa ikuisuuksia, mutten nyt jaksa. Katsokaa kuvia sen sijaan. Sen verran mainitsen että hienosti oltiin ruotsinkielisellä kierroksella (kun englanninkieliset oli täynnä) ja jopa ymmärrettiin! Kannattaa ehdottomasti ottaa ruotsinkielinen kiireisinä aikoina jos suinkaan ymmärtää, ryhmä on pieni eikä tarvitse juurikaan jonottaa.



Sininen sali (joka ei ole sininen), Nobel-banketin pääkallopaikka

Kaupunginvaltuuston istuntosali

Istuntosalin superhieno viikinkivaikutteinen katto

Ikkunasta





Kultainen sali (joka jakoi mielipiteet, minä luonnollisesti pidän)








keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Drottningholm

Yllätysaihe keskelle Englantia! Olin Tukholmassa syksyllä ja siltä keikalta on vielä juttuja jäljellä. Kävimme Elenan kanssa kylässä Drottningholmissa, kuningasparin kotilinnassa. Se on kätevän matkan päässä keskustasta, ja sinne ehtii vaikka risteilyltä, jos ei halua jäädä keskustaan. Osa linnan puistosta on aina avoinna, mutta itse linna on auki vain osan vuodesta ja tiettyinä päivinä, koska se on kuitenkin yhä asuttu.

Päärakennus järvelle päin

Onnekkaasti taisi olla vuoden viimeinen viikonloppu, jolloin Kiinalainen paviljonki ja ainutlaatuinen Drottningholmin linnateatteri olivat auki. Pääsylippujen hintaan kuuluu aina opastettu kierros, joten siitä täytyi ottaa ilo irti. Tämä tosin vaati suunnittelua ja aikataulutettua käyntiä, koska paikka oli auki vain viisi tuntia, ja paviljonki ja teatteri vielä vähemmän.

Kiinalainen paviljonki

Yleisesti pidin Drottningholmista enemmän kuin kuninkaanlinnasta, saattaa tosin johtua siitä että kuninkaanlinnassa on tullut käytyä melko useasti ja tämä oli ensimmäinen visiitti Drottningholmiin. Kannattaa käydä, mutta puistossa kävelyyn kannattaa varustautua hyvillä kengillä. Barokkipuisto menee millä tahansa, mutta englantilainen puoli oli ainakin syksyllä katalan märkä. Puistossa on muuten lampaita laiduntamassa.

Päärakennus puistoon päin

perjantai 17. joulukuuta 2010

189. haaste

Aiheena mielenrauha, jota tosiaankin kaivataan huomenna. Stressi ja verenpaine alkavat jo nousta tentin lähestyessä. Helpotus ei koita sittenkään kun on kokeen kanssa valmis, sen jälkeen täytyy vielä sännätä kaupunkiin avaamaan yhdistykselle tili, tekemään viimeiset hankinnat joulua ja lomaa ajatellen, osallistua ainakin lyhyesti illanviettoon ystävien seurassa ja järjestää itseni pois tästä maasta. Lähtörumba sisältää siivousta, pyykkäystä, papereiden lajittelua, pakkausta, purkamista, pakkausta, junalippujen oston. Näistä yleensä siivous suoritetaan rimaa hipoen ja papereiden järjestely jää kokonaan pois liian tiukan aikataulun vuoksi. Luojan kiitos nyt ei ole aamulento, vaikka sitä alkuun manasinkin. Hankinnat eivät sinänsä olisi mikään ongelma, mutta täällä kaupat menevät viideltä kiinni, pankkiin en ehdi tentin takia ennen kolmea ja siellä arvatenkin menee ikuisuus, joten aikaa jäänee tunti. Saa nähdä selvitäänkö kunnialla vai jääkö jotain välistä.

Viime viikon haaste jäi välistä, vaikka minulla oli sopiva kohdekin tiedossa, en vain mitenkään ehtinyt kuvaamaan. Ehkä laitan sen sitten myöhemmin, jos joskus on aikaa. Tämän viikon kuvat ovat arkistokätköjä Tukholman lomalta. Mielenrauhaa teestä ja miljööstä, olkaa hyvät:




Paikka on prinssi Eugenin Waldemarsudden huvilan kahvila Djurgårdenissa Tukholmassa. Prinssi Eugenin koti on museoitu ja sen yhteyteen on rakennettu uusi taidemuseosiipi, jossa on sekä prinssin töitä että muita näyttelyitä. Tämä kahvila-ravintola-keittiö on vanhaa puolta, ja siellä oli erittäin kotoisa tunnelma. Satuin olemaan siellä juuri ennen sulkemisaikaa, joten en voinut olla ihan niin kauan kuin olisin halunnut. Ehdin kuitenkin rauhassa nauttimaan kardemummakakkua, teetä ja santsikupinkin. Paikka kiilasi kokonaisuudessaan museoiden top viiden pintaan, kerrassaan ihastuttava paikka ja hyvät näyttelyt. Käydessäni vaihtuvana näyttelynä oli, kuinkas ollakaan, kuninkaallisiin häihin liittyen hääkoruja sekä jotakin grafiikkaa, en muista mikä niissä oli aiheena. Olen todella tyytyväinen että joskus vuosia sitten Ateneumissa panin merkille muutaman kiinnostavan taulun maalarin, en usko että olisin muuten tuolla lomalla Waldemarsuddeen asti eksynyt. 

ps. seuraava postaus tulee toivottavasti kotoa!

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Jag älskar att fika.

Ah, kahvittelu. Ihanuutta. Kahvittelu pelastaa päivän ja sopii joka tilanteeseen, tai vaikkei mitään tilannetta olisikaan. Osa varmasti tietääkin jo, että täällä on aika turha haaveilla mistään laatukahvittelusta mannermaiseen/pohjoismaiseen tapaan. Ja nyt ei kyse ole siitä että tämä on teemaa, tarkoitan vain konseptia yleensä. Valikoima on aika tarkasti ketjuja: Caffé Nero, Costa Coffee ja Starbucks. En tykkää. (Costasta saa muuten hyvää sitruunamehua.)

MUTTA. Onneksi on muitakin maita olemassa, ja niissä ystäviä, kuten esimerkiksi Ruotsi ja siellä Tukholma, joka on ehkäpä kahvittelijan mekka. Halvempaa kuin kotona Suomessa ja laajempi valikoima herkkujen suhteen :)

Aijai. Lähikonditorian herkkuja.

Elena ja ämpärillinen hyvää kaakaota Gamla Stanissa


Biskve, viikon suosikki. En tiedä miten tämä eroaa Sarah Bernhardtista, näyttää ja maistuu aika samalta.

maanantai 13. syyskuuta 2010

Lentokentällä

Parin viikon sisäään on tullut nähtyä yksi jos toinenkin lentokenttä: Helsinki-Vantaa, Budapest, Sofia ja Arlanda. Loppukuusta joukkoon liittyy vielä (liian) useasti nähty Manchester kun palaan takaisin Englantiin. Lentoyhtiöitäkin kertyy kolme, Malev, Norwegian ja Easyjet. Osa kentistä on aika masentavia kuten Sofia



Tyhjää ja ankeaa, huonot kaupat (mutta halpaa martinia ja sinistä niveaa!), vielä huonommat kahvilat. Voisi myös kysyä mitkä kahvilat... Onneksi on ipod ja läppäri. Nettiä ei tietenkään ollut, sillä mihinkähän sitä voisi lentokentällä tarvita. Eiväthän ihmiset ainakaan jumita siellä koskaan tylsistyneinä ilman tekemistä.

Kiitokset menevät Finavialle (jolla on ilmainen netti!) sekä Swedavialle jotka ystävällisesti tarjoavat asiakkailleen lentokenttäasteikolla mukavia kahviloita/ajantappopaikkoja sekä parketin ja suhteellisen miellyttävän ympäristön. Kotikenttäedun ja ilmaisen netin vuoksi Helsinki-Vantaa voittaa.



Swedavia veloittaa törkeät 70 kr (n. 8 e) tunnin netistä. Arlandalla tuli kuitenkin nopeusennätys koneesta baggage claimin kautta ulos. Koko roska yhteensä 10 min, kerrassaan mahtavaa! Eikä tässä vielä kaikki. Karusellin näyttötaulu kertoo kuinka monta minuuttia tavaroiden saapumiseen on ja hetket, jolloin ensimmäinen ja viimeinen laukku asetetaan hihnalla. Ihanaa toimintaa kiireessä. Pikavaihdoin takia ehdin jopa odotella bussia eikä tarvinnut seikkailla julkisissa matkalaukkujen kanssa. Kotimatkalla tulee sekin testattua sillä Kistasta ei mene suoraa bussia muulloin kuin aikaisin aamulla ja iltapäiväruuhkan aikaann :/

Malev: hyvät sämpylät, ei lehtiä (huono juttu!) Ja Budapestissa kallein lentokenttäpatonki ikinä. Vesi + patonki 8 e, aijai. Jopa Helsinki-Vantaa on halvempi. Ja paikka oli vielä Upper Crust jossa maksaa Manchesterin kentällä patonki noin kolme puntaa (4 e) ja muualla vielä vähemmän... Kentältä näkyi kivasti keskustaan asti. Paremmin olisi näkynyt kunnon putken kanssa.



Kotimatkalla bongasin viereiseltä portilta oudonnäköisen Finnairin koneen. Onkohan niillä jokin retrokampanja menossa? Muumikone on kyllä mun mielestä hienompi, vaikka tämäkin ihan piristävä.



Manchesterin kenttä on kyllä melko epämiellyttävä paikka. Se on luonnollisesti iso ja kävelyä riittää. Myös ylämäkeä, rappusia, katukiveyksiä ja muuta mukavaa löytyy höystettynä suurella määrällä pykiviä turisteja. Lähtöporttien luona on, kuinkas muutenkaan, ta-daa - kokolattiamatot! Niillä on tuskaa edes yrittää rullata matkalaukkua saati onnistua siinä.

Easyjetilla ei ole check-in konetta Manchesterissa vaan pitää muistaa tehdä se etukäteen netissä jos vaan muistaa ja ehtii. Norwegianilla taas ei voi tehdä netissä ollenkaan. Muuten se tuntuu kyllä inhimillisemmältä yhtiöltä kuin Easy, joka on todellakin kaikkea muuta kuin easy...

Ja huom! Hienosti osasin lisätä kuvia! Jee!

Edit: Onnistunutta valokuvalisäystä kompensoidakseni olen ujuttanut sekaan ennätysmäärän typo-virheitä. Heh.

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Orpo olo.

On vähän ankea fiilis kun ei pääse omalta koneelta nettiin. Joutuu käyttämään pc:tä, jonka näppäimistöön ei ole tottunut ja hiirikin on outo ilman omia asetuksia. Suuria vastoinkyämisiä. Tänään vajosin niin alas että jopa kysyin parista kahvilasta viereisessä oikein isossa kauppakeskuksessa josko heillä olisi wi-fi. No eipä ollut, ja kieroon katsottiin kun kysyin. Mielenkiintoista. Eivätkö ihmiset muka surffaile keskustan ulkopuolella muualla kuin kotona?

Lisäksi halusin laittaa kuvia tänne sillä Tallinan ja Bulgarian kuvat ovat hienosti järjestettynä nyt. Olkoot vaan, mutteivat tänne ainakaan pikapuoliin päädy. Lisäksi täytynee tehdä tuttavuutta picasan kanssa.

EDIT: nyt on vielä orvompi olo, huomasin illalla että hopeinen norsuketju on hukkunut ranteesta jonnekin :(