189. haaste

Aiheena mielenrauha, jota tosiaankin kaivataan huomenna. Stressi ja verenpaine alkavat jo nousta tentin lähestyessä. Helpotus ei koita sittenkään kun on kokeen kanssa valmis, sen jälkeen täytyy vielä sännätä kaupunkiin avaamaan yhdistykselle tili, tekemään viimeiset hankinnat joulua ja lomaa ajatellen, osallistua ainakin lyhyesti illanviettoon ystävien seurassa ja järjestää itseni pois tästä maasta. Lähtörumba sisältää siivousta, pyykkäystä, papereiden lajittelua, pakkausta, purkamista, pakkausta, junalippujen oston. Näistä yleensä siivous suoritetaan rimaa hipoen ja papereiden järjestely jää kokonaan pois liian tiukan aikataulun vuoksi. Luojan kiitos nyt ei ole aamulento, vaikka sitä alkuun manasinkin. Hankinnat eivät sinänsä olisi mikään ongelma, mutta täällä kaupat menevät viideltä kiinni, pankkiin en ehdi tentin takia ennen kolmea ja siellä arvatenkin menee ikuisuus, joten aikaa jäänee tunti. Saa nähdä selvitäänkö kunnialla vai jääkö jotain välistä.

Viime viikon haaste jäi välistä, vaikka minulla oli sopiva kohdekin tiedossa, en vain mitenkään ehtinyt kuvaamaan. Ehkä laitan sen sitten myöhemmin, jos joskus on aikaa. Tämän viikon kuvat ovat arkistokätköjä Tukholman lomalta. Mielenrauhaa teestä ja miljööstä, olkaa hyvät:

Paikka on prinssi Eugenin Waldemarsudden huvilan kahvila Djurgårdenissa Tukholmassa. Prinssi Eugenin koti on museoitu ja sen yhteyteen on rakennettu uusi taidemuseosiipi, jossa on sekä prinssin töitä että muita näyttelyitä. Tämä kahvila-ravintola-keittiö on vanhaa puolta, ja siellä oli erittäin kotoisa tunnelma. Satuin olemaan siellä juuri ennen sulkemisaikaa, joten en voinut olla ihan niin kauan kuin olisin halunnut. Ehdin kuitenkin rauhassa nauttimaan kardemummakakkua, teetä ja santsikupinkin. Paikka kiilasi kokonaisuudessaan museoiden top viiden pintaan, kerrassaan ihastuttava paikka ja hyvät näyttelyt. Käydessäni vaihtuvana näyttelynä oli, kuinkas ollakaan, kuninkaallisiin häihin liittyen hääkoruja sekä jotakin grafiikkaa, en muista mikä niissä oli aiheena. Olen todella tyytyväinen että joskus vuosia sitten Ateneumissa panin merkille muutaman kiinnostavan taulun maalarin, en usko että olisin muuten tuolla lomalla Waldemarsuddeen asti eksynyt. 

ps. seuraava postaus tulee toivottavasti kotoa!