Lisää kokeiluja, joissa epäonnistumisen riski on minimissä: omenapiirakka. Ekasta unohdin tosin voin ja tuli aika rapeaa...
Toinen omenajuttu, joka kuuluu takuuvarmoihin leipomuksiin. Tarte tatin. Kuva ei ole kovin viehättävä mutta maku sitäkin parempi. Ja maailman helpoin tehdä.
 |
| Tässä vaiheessa vielä ilman taikinaosuutta. Taikina päälle, lisää uunia ja kumotaan lautaselle. |
Syön toisinaan ruokaakin, uskokaa tai älkää. Fisua napaan seuraavaksi. On kalaa ikävä, täällä on outoja kaloja joihin en uskalla koskea ja epäilyttävän prosessoidun näköistä lohta.
 |
| Kalat odottavat savua. |
Back to basics: sosekeittoa. Isin kanssa tehtiin tomaateista (joita piti ostaa 1,8 kg koska olivat niin halpoja: malliesimerkki economicsista. When price elasticity of demand is high and P falls from P1 to P2 quantity supplied increases as well as total expenditure) ja kaveriksi tomaatti-mozzarella leipiä.
Törmäsin ekalla viikolla torilla oranssiin kukkakaaliin, joten se oli aivan pakko ostaa ja kokeilla. Setä sanoi että ihan samalta maistuu kuin valkoinen (totta) mutta näyttää vain iloisemmalta. En olisi uskaltanut ostaa oranssia muuten, mutta se oli luomumyyjältä niin siinä ei ehkä ole mitään supermyrkkyjä jotka tekisivät siitä muuntogeenisen ja oranssin.
 |
| Iloinen kukkakaali |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti